Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kamera 6-7/2014

Elämäntapayrittäjä Johan Venninen

Sokean Johan Vennisen rakennusprojekti taltioitui 1950-luvun kuviin.

Lehtikuvaaja UA Saarinen kuvasi Apu-lehden joulunumeroon 1959 Sokea talonrakentaja - reportaasin, joka tallentaa keksijä, elämäntapayrittäjä Johan Vennisen tarinaa.
Johan Ebenhard Venninen (1909–2008) oli kotoisin köyhistä oloista. Hän oli menettänyt näkönsä osittain jo lapsuudessaan sekä myöhemmin kokonaan Lapin jälleenrakennustöissä sattuneessa onnettomuudessa.
Sokeutumisesta huolimatta hän eli tinkimättömän itsenäisesti ja elätti itsensä rakennustöillä, autokorjaamossa ja hierojana. Sota-aikana hän toimi koneenkäyttäjänä linnoitustöissä.

Vuonna 1959 Venninen oli rakentamassa Hyvinkäälle omakotitalonsa tontille suurempaa taloa. Isäntä johdatti toimittajan ja kuvaajan ”pimeään kuoppaan jossa me näkevät emme nähneet yhtään mitään”.  Vasta valossa he totesivat olevansa kallioon räjäytetyssä ja betonilla vuoratussa kellarissa, johon oli vedetty sähköt ja vesijohto.
Venninen oli tehnyt louhinta- ja rakennustyön kokonaan itse kolmen edellisen kesän aikana ja valmistanut myös osan käyttämistään työkaluista. Kaksikerroksiseksi suunniteltu uudisrakennus oli nousemassa ”vähän niin kuin harrastuksena, muun työn ohella”.
Venninen kertoi työskennelleensä toisinaan öisinkin, ”kun en ole riippuvainen valaistuksesta”. 

Kuvareportaasissa Johan Venninen tutkii talonsa kohokuvioituja rakennuspiirustuksia ja esittelee talven varalle säilömiään raakoja vihanneksia. Hän oli kasvissyöjä. Ravintonaan hän kertoi käyttävänsä ”puiden lehtiä, ohdakkeita ja muita rikkaruohoja”.
UA Saarinen on kuvannut Vennisen kellarissa jyrkästi sivulta valaistun oviaukon rajaamana.  Reportaasi kiteyttää monia UA Saarisen 1950-luvun kuvastolle tyypillisiä teemoja:  jälleenrakennuskauden sodasta toipuvaa yhteiskuntaa, kotien rakentamista, vammautuneita ja ihmisiä työnsä ääressä.

Johan Venninen tuli laajemmin tunnetuksi Matti Kaukisen ja Erkki Määttäsen 1997, 1998 ja 2008 tekemien dokumenttielokuvien kautta. Iäkäs Venninen räjäytteli tontilleen luolaa ja rakensi puutarhaa käytellen erilaisia työkoneita. Hän oli kehittänyt arkensa hoitamiseen myös monia keksintöjä ja apuvälineitä, kuten suunnistamista helpottavia piippauspoijuja veneilyyn ja kalastukseen. Hän sai Mensa-palkinnon vuonna 2007. 
Johan Venninen kuoli 99-vuotiaana ”saappaat jalassa, kuten oli elänytkin”. Hänen elämäntarinansa tiivistää suomalaista 1900-luvun historiaa, ja siihen on luettavissa kansallinen kertomus yksinselviytymisestä, työteliäisyydestä ja äärimmäisestä itsellisyyden eetoksesta.

Valokuvaaja UA Saarisen, eli Urho Aarre Hugo Saarisen (1927–1991) kokoelma luovutettiin Museoviraston kuvakokoelmien Journalistiselle kuva-arkistolle syksyllä 2013. Kokoelma ulottuu vuodesta 1947 1980-luvulle ja tallentaa ajankuvaa kylmästä sodasta ja vaaran vuosista Helsingin olympialaisiin, Porkkalan palautuksesta Kekkosen kauteen. Digitoituja aineistoja on saatavilla Museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palvelusta syksyllä 2014.

Teksti: Inkamaija Iitiä
Venninen kellarissa
Johan Venninen rakentaa talon kellarissa Hyvinkäällä 1959. Kuva: UA Saarinen, JOKA, Museovirasto
Klikkaa kuva suuremmaksi

Venninen säilöö vihanneksia
Johan Venninen esittelee talveksi säilömiään vihanneksia. Kuva: UA Saarinen, JOKA, Museovirasto
Klikkaa kuva suuremmaksi

Venninen tutkii rakennuspiirustuksia
Johan Venninen tutkii talonsa rakennuspiirustuksia. Kuva: UA Saarinen, JOKA, Museovirasto
Klikkaa kuva suuremmaksi

Kuvakokoelmat.fi


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 12.2.2016
© Museovirasto