Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kamera 2/2015

Tyyni Vahter kuvasi naisten töitä

Mitä sil piirakal tekkyö, mis ei uo kuorta ei syväntä.

Koskivaaran talon naisväki leipoo maaomenakakkaroita vuonna 1930 Karjalassa, Metsäpirtin Vaskelan kylässä. Perunoita nimitettiin maaomeniksi ja puussa kasvavia omenia mes'omeniksi.
Tuvassa vallitsee lähes harras tunnelma. Kello raksuttaa. Leveät seinähirret, räsymatto lattialla ja öljylamppu luovat ajankuvaa. Leipojat keskittyvät työhönsä emäntä Maria Koskivaaran (kuvassa vas.) johdolla.
Kameran takana on 44-vuotias filosofian maisteri Tyyni Ilma Vahter. Hän on kenttätyömatkalla Kannaksella. Tästä matkasta tehdyt muistiinpanot löytyvät Kansallismuseon kansatieteellisestä arkistosta käsikirjoituksena Kannakselaista ruokataloutta Metsäpirtissä, Muolaassa, Raudussa ja Valkjärvellä.
Tyyni Vahter kertoo kakkaroiden teosta: Sunnuntaiksi tehtiin joko kakkaroita (avopiiras) tai piiraita, isommiksi pyhiksi molempia. Pyöreät ruisjauhokuoret täytettiin maidosta ja perunoista valmistetulla perunahutulla (puurolla), rypytettiin, voideltiin munalla ja paistettiin. Lopuksi reunat pyöräytettiin voi-vesi-seoksessa.

Kansatieteellinen valokuvaus alkoi 1870-luvulla, ja sen kukoistusaikaa oli 1920–1950-luku.
Dokumenttivalokuvauksella haluttiin kuvata "kansan" työtä ja työn tuloksia. Kansaksi ymmärrettiin lähinnä vain maaseudun väestö, ja kuvaus keskittyi katoavan elämänmuodon tallentamiseen menneisyyshakuisesti.
Ihanteena oli vanhus suorittamassa työtä mahdollisimman vanhakantaisesti arkaaisessa miljöössä. Joskus jouduttiin tilanteita lavastamaankin, jos kuvattavia töitä, juuri niitä vanhakantaisimpia, ei enää tehty. Nykyhetkeä ei pidetty tutkimuskohteena.

Tyyni Vahter keskittyi kuvaamaan naisten töitä ja niiden tekijöitä, esim. tekstiilien valmistuksen ja ruoka- ja kotitalouden eri työvaiheita. Kuvat ovat hienoja dokumentteja kansanelämästä, ja ne osoittavat naisten työpanoksen tärkeyden talonpoikaiskulttuurissa.
Tyyni Ilma Vahter syntyi Iitissä 19.3.1886, kävi koulun Kotkassa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1913. Kun hän tuli museoalalle, Kansallismuseon rakennus oli juuri rakenteilla. Työtovereina oli museoalan pioneereja, kuten A. O. Heikel ja U. T. Sirelius.
Vahter nimitettiin Kansallismuseon kansatieteellisen osaston intendentiksi ja Seurasaaren ulkomuseon hoitajaksi vuonna 1935. Hän valokuvasi kansatieteellisiä aiheita vuodesta 1915 ja teki lähes kolmenakymmenenä kesänä tutkimusmatkoja eri puolille Suomea, jatkosodan aikana myös Aunukseen. Näin hän kartutti Kansallismuseon esine-, arkisto- ja kuvakokoelmia.
Vahter erikoistui käsityötutkimukseen. Hän kirjoitti useita kirjoja, julkaisuja ja tutkielmia, museo-oppaita ja yleistajuisia kirjoitelmia mm. Kotiliesi-, Omin käsin - ja Yhteishyvä-lehtiin.
Tyyni Vahter kuoli 2.6.1969 Helsingissä.

Teksti: Jaana Onatsu
Koskivaaran talon naisväki leipoo
Kuva: Tyyni Vahter (KK1585:11)
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Emäntä pohdin kädessä
Emäntä Maria Mattila pohdin kädessä Karjalan Haankylässä, Varsinais-Suomessa vuonna 1933. Kuva: Tyyni Vahter (KK1765:70)
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kuvakokoelmat.fi


 



Sivukartta



Sivu päivitetty 30.9.2016
© Museovirasto