Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kamera 10-11/2015

Värien taikaa sadan vuoden takaa

Reino Pietisen värikkäät autochromet sukeltavat 1900-luvun alkuun.

Reino Pietinen (1891–1921) oli varakkaan viipurilaisen liikemiehen poika, joka alkoi ottaa kuvia autochrome-menetelmällä Lausannessa 1912. Hän kuvasi mm. perhettään, maisemia ja asetelmia sekä Suomessa että ulkomailla.
Kuvissa on värikkäitä kohteita, kuten kukkia, jotka pääsevät värikuvissa oikeuksiinsa.

Elokuvataiteen edelläkävijät Auguste ja Louis Lumière kehittivät vuosia värivalokuvausmenetelmää. Veljekset onnistuivat lopulta ja toivat tehdasvalmisteiset autochrome-levyt suuren yleisön saataville 1907. He olivat esitelleet autochromen jo vuoden 1904 Académie des sciencessa.
Autochrome oli käännekohta valokuvauksen historiassa, sillä se onnistui vihdoin tuomaan pysyvät värit valokuvien maailmaan. Autochromesta tuli suosituin värivalokuvausmenetelmä aina 1930-luvun alkuun saakka, vaikka se käytännössä olikin käyttäjälle melko kallis ja monimutkainen. Lisäksi valotusajat olivat pitkiä, joten liikkuvien kohteiden kuvaaminen ei onnistunut.
Autochrome-levyjä ehdittiin kuitenkin valmistaa ja myydä kolmen vuosikymmenen aikana miljoonia kappaleita ympäri maailmaa.

Autochrome on additiivinen värivalokuva lasilevyllä. Ainutkertainen kuva muodostuu hopeakuvasta ja värirasterikerroksesta, joiden läpi valo suodattuu. Rasterikerros koostuu värjätyistä vihreistä, oransseista ja violeteista perunatärkkelyshiukkasista. Lasilevyn päällä on lakka-, värirasteri- ja toinen lakkakerros sekä päällimmäisenä pankromaattinen hopeasuola-gelatiiniemulsio.
Valotuksen, monivaiheisen kehittämisen ja kiinnittämisen jälkeen päälle on usein lisätty suojalakka ja -lasi, joka on kiinnitetty pohjalasiin liimanauhalla. Tämä on estänyt mm. hopeapeili-ilmiön syntymistä.
Kuvaa katsotaan valoa vasten, ja aikanaan niitä katseltiin esimerkiksi katselulaitteissa tai taikalyhdyissä. Sävyt ovat pehmeitä, hillittyjä ja hieman rakeisia, jopa maalauksellisia. Nämä ominaisuudet luovat kuviin kauniin utuisen ja lähes unenomaisen tunnelman.

Autochromet ovat hyvin herkkiä valolle, ja kosteus sekä korkea lämpötila haalistavat värejä. Lisäksi kuvan rakenne on helposti särkyvä pohjamateriaalin vuoksi. Kuvia on siis käsiteltävä erityisen varovasti, ja ne on säilytettävä kuivassa ja viileässä, tasaisissa olosuhteissa.
Verrattuna muihin valokuvausmenetelmiin autochromet ovat menestyksestään huolimatta erittäin harvinaisia. Jokainen nykypäivään selvinnyt yksilö on aarre.
Museoviraston kuvakokoelmien pelastusdigitointihankkeessa 2015 on konservoitu ja digitoitu Reino Pietisen autochrome-kuvia, joita esitellään alkuvuodesta 2016 ilmestyvässä Museoviraston julkaisussa Peilissä Pietiset.

Teksti: Liisi Hakala
Helka-sisko kukkaloiston keskellä
Reino Pietisen Helka-sisko kukkaloiston keskellä. Kuva: Reino Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat (HK19670603:53475)
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Reino ja Sivi Pietinen
Reino Pietinen ja hänen vaimonsa Sivi. Kuva: Reino Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat (HK19670603:53473)
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kuvakokoelmat.fi

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 12.2.2016
© Museovirasto