Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto YhteystiedotPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg
Kamera 2/2016

Ahti Rytkönen ja savupirttien kansa

Ahti Rytkösen vahvatunnelmaiset kuvat täydensivät sanastonkeruuta.

Taiteilija Eero Järnefelt on tunnetussa Kaski-öljyvärimaalauksessaan vuodelta 1893 kuvannut hehkuvin värein kaskenpolttoa itäsuomalaisessa vaaramaisemassa. Opettaja Ahti Rytkönen on 35 vuotta myöhemmin dokumentoinut samaa aihetta vaikuttavin mustavalkoisin valokuvin. Rytkösen kuvasarja kaskenpoltosta on otettu Maaningalla Tuovilanlahden Savolassa vuonna 1928.
Kaskenpolttajat siirtelevät puita viertokangilla paloalueella. Ilma on kuuma ja savuntuoksuinen. Mustat kannot kohoavat maasta. Kauempana alkukesän vehreys luo kuvalle ainutlaatuisen tunnelman.

Kaskeaminen oli raskasta työtä. Savossa sitä sanottiin ”lihan paestamiseks rievussa”. Ahti Rytkönen on kuvannut kirjassaan Tuulastulilta ja karhumailta (1935) Savolan kaskenpolttoa hyvin yksityiskohtaisesti.
Sanankäytön mestarina Rytkönen kertoo muun muassa, kuinka pellava piti osata kylvää kaskeen niin tiheästi, että lutikka pääsi astumaan siemeneltä toiselle. Tai kuinka nauriin kylväjän piti syödä illalla piimävelli ryystämällä, sillä huulet eivät sietäneet lusikkaa, kun päivällä oli kylvetty kaskinauriin siemeniä syljeskellen.
Rytkönen oli myös Kansatieteellisen Filmin kolmen kaskenpolttoa kuvaavan elokuvan asiantuntijana. Vuonna 1937 kuvattiin filmit Kaskisavun mailta ja Kaskinauris, vuonna 1938 Sienanpoltto. Rytkönen järjesti kuvauspaikat, hankki esiintyjät ja sopi kuvausajat. Kuvaajana näissä kaikissa toimi Eino Mäkinen.

Rytkönen oli opetellut valokuvaustaidon itsenäisesti. Hän kuvasi kansan jokapäiväistä elämää eri puolilla Suomea.
Vuosina 1924–1933 Rytkönen toimi Sanakirjasäätiön stipendiaattina. Hän keräsi aineistoa suunnitteilla ollutta suomen kansankielen sanakirjaa varten Pohjois-Savossa ja Kainuussa ja valokuvasi näillä matkoillaan.
Rytkönen perusteli Sanakirjasäätiön edustajille kameran hankintaa toteamalla, että ”monia murresanoja ja erilaisia työtapoja kuvaavia sanoja on miltei mahdotonta selittää sanallisesti”. Rytkösen kamera tallensikin ansiokkaasti kuvasarjoja eri työvaiheista. Ensimmäinen työkuvasarja oli pärekopan valmistuksesta.
Kuvauskalusto kulki aina mukana, ja kuvat kehitettiin paikan päällä helposti pimennettävissä tiloissa, kuten riihissä, perunakuopissa ja saunoissa. Ensimmäiset värikuvat Rytkönen otti lasilevyille jo 1930-luvulla.

Ahti Rytkönen (1899–1989) oli kansakoulunopettaja, joka valmistui 1924 filosofian kandidaatiksi. Vuosina 1938–1965 hän työskenteli Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtorina ja sai professorin arvonimen 1964.
Rytkönen on kirjoittanut lukuisia kieli- ja kansatieteellisiä artikkeleita sekä pohjoissavolaisen kansanelämän kuvauksia.

Teksti: Jaana Onatsu
Kaskiviljelijöitä ruokalevolla
Kaskiviljelijöitä ruokalevolla Maaningan Tuovilanlahdella 1928. Kuva: Ahti Rytkönen / Museoviraston  Kuvakokoelmat (KK2103:110)

Kaskenpoltto Maaningan Tuovilanlahdella 1928
Kaskenpoltto Maaningan Tuovilanlahdella 1928. Kuva: Ahti Rytkönen / Museoviraston Kuvakokoelmat  (KK2103:18)

Kuvakokoelmat.fi

 



Sivukartta



Sivu päivitetty 21.2.2017
© Museovirasto