Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto ToimipisteetPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Työjärjestys


pdf plr_tyojarjestys_2010 (20.3 KB)

Perinnelaiva


Perinnelaivaksi nimitetään Perinnelaivarekisteriin kuuluvaa merenkulun historian kannalta arvokasta alusta, joka on myös arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa.

Perinnelaivarekisteri


Museovirasto pitää Perinnelaivarekisteriä perinnelaivojen säilymisen ja asianmukaisen kunnostamisen varmistamiseksi.

Rekisteriin pääsemiseksi aluksen omistajan on osoitettava hakemuksensa Museovirastolle. Päätöksen aluksen hyväksymisestä rekisteriin tekee Museovirasto perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan esitysten perusteella.

Perinnelaivarekisterin jäsenyys on määräaikainen. Säilyttääkseen jäsenyyden rekisterissä tulee rekisteriin hyväksytyn aluksen omistajan toimittaa 5 vuoden välein riittävät todisteet siitä, että alus on edelleen rekisterin työjärjestyksessä esitetyssä käytössä ja kunnossa. Jos rekisteriin hyväksytty alus vaihtaa omistajaa, rekisterin jäsenyys päättyy. Mikäli aluksen uusi omistaja haluaa säilyttää jäsenyyden rekisterissä, tulee jäsenyyttä hakea uudelleen. Rekisterin jäsenyys päättyy myös siinä tapauksessa, että alukseen tehdään muutostöitä ilman asiantuntijalautakunnan hyväksyntää.

Perinnelaivarekisteriin hyväksyttävän aluksen tulee täyttää seuraavat kriteerit.

  • Alus on rekisteröity Suomessa.
  • Alus on katsastettu voimassa olevien lakien ja asetusten sekä hyvän merimiestavan mukaisesti.
  • Alus on alun perin rakennettu ammattiliikenteeseen tai virkakäyttöön.
  • Alus on vähintään 50 vuotta vanha.
  • Aluksen vähimmäispituus on 12 metriä. Pituuden kohdalla voidaan tehdä erityistapauksissa poikkeuksia.
Lisäksi otetaan huomioon seuraavat kriteerit, joista erillisessä rekisterihakemuksessa edellytetään esitettävän riittävät selvitykset.

  • Aluksen ikä ja Suomessa olo aika.
  • Aluksen alkuperäisyys ja ainutlaatuisuus: alus on hyvin säilynyt rakenteen, takilan, kulkukoneistonsa sekä varustelun osalta, tai alus on entistetty asianmukaisesti alkuperäistä vastaavaan kuntoon.
  • Olemassa olevien vastaavanlaisten alusten lukumäärä kotimaassa tai maailmalla on vähäinen tai alus on tunnetun laivanrakentajan työtä.
  • Aluksen kulttuurihistoriallinen arvo.
  • Aluksen merkittävyys ja dokumentaatioarvo Suomen merenkulun historian kannalta.
Museovirasto ylläpitää rekisteriin hyväksytyistä aluksista tietokantaa, johon hakemuksiin ja avustuksiin liittyvät tiedot kirjataan.

Asiantuntijalautakunta


Museovirasto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakunnan, joka tekee esityksiä alusten hyväksymiseksi Perinnelaivarekisteriin, antaa lausuntoja hakemuksista harkinnanvaraisen valtiontuen saamiseksi perinnelaivojen korjaus- ja kunnostamistyöhön sekä suorittaa muitakin Museoviraston lautakunnalle osoittamia asiantuntijatehtäviä.

Asiantuntijalautakuntaan kuuluu Museoviraston nimeämä puheenjohtaja ja sihteeri sekä enintään kahdeksan jäsentä. Muita valtion viranomaisia lautakunnassa edustaa Liikenteen turvallisuusviraston Trafin merenkulkuosaston nimeämä edustaja. Ehdotuksia muiksi jäseniksi pyydetään ainakin Suomen Höyrypursiseura ry:ltä, Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry:ltä, Viaporin Telakka ry:ltä ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry:ltä.

Valtion taloudellinen tuki


Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus ja entisöinti perustuu pääosin omaehtoiseen toimintaan ja omistajien edellytetään huolehtivan alusten kunnosta.

Museovirasto voi hakemuksesta myöntää valtionavustuslain (688/2001) mukaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten kunnostamis- ja entistämisavustusta kulkukuntoisten Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus- ja entisöimistöiden suorittamiseen. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että aluksella on ammatti- tai virkakäyttöön liittyvä suomalainen historia, tai että alus on rakennettu Suomessa edellä mainittuun käyttöön.

Kunnostusvaiheessa oleville merenkulun historian kannalta arvokkaille aluksille, jotka korjaustöiden valmistumisen jälkeen on mahdollista hyväksyä Perinnelaivarekisteriin, voidaan myöntää avustuksia vain poikkeustapauksissa.

Avustusta haetaan Museovirastolta tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä mm. korjaussuunnitelma, sen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Avustusten suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Myönnettävä taloudellinen tuki on pääsääntöisesi kolmasosa hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Päätös avustusten jakamisesta tehdään toukokuun loppuun mennessä. Avustusta ei myönnetä valtion omistamien alusten kunnostus- ja entistämistöihin eikä alusten uudelleen rakentamiseen.

Myönnetty avustus maksetaan kunnostus- ja entistämistöiden päätyttyä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuspäätöksen mukana toimitettu avustuksen käyttöä koskeva tiliselvitys on tarkastettu ja hyväksytty.

Avustuksen saajan on kaikissa tapauksissa annettava Museovirastolle viimeistään myöntämisvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä valtionavustuksen käyttöä koskeva selvitys Museoviraston määräämällä tavalla.

Jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana.

Jos alus myydään ulkomaille ja sille myönnetään maastavientilupa, voi Museovirasto periä myönnetyt avustukset maksettavaksi takaisin.

Tämä työjärjestys tulee voimaan joulukuun 1. päivänä 2010.


 



Tietoa sivustosta
Sivukartta



Sivu päivitetty -
© Museovirasto