Vasen-bg Museovirasto  
Henkilöhakemisto ToimipisteetPalaute

På svenska | In English

Oikea-bg

Usein kysyttyä


Millainen alus rekisteriin voidaan hyväksyä?

Rekisteriin hyväksyttävän aluksen tulee olla yli 12 metrin pituinen ammattikäyttöön rakennettu alus. Rekisteri ei automaattisesti suosi tai sulje pois mitään maassamme ammattikäytössä olleita alustyyppejä. Huvikäyttöön rakennettuja veneitä ei rekisteriin toistaiseksi voida hyväksyä.

Yksityiskohtaisemmat kriteerit seikoista, jotka otetaan huomioon aluksia rekisteriin hyväksyttäessä, on lueteltu Perinnelaivarekisterin työjärjestyksessä.

Työjärjestyksessä mainittu kriteeri aluksen arvonsa mukaisesta käytöstä ja kunnostaa tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi ravintolalaivoja ei rekisteriin voida hyväksyä, ei myöskään keskeneräisiä projekteja.

Miten hakemukset Perinnelaivarekisteriin käsitellään?

Aluksen omistaja toimittaa Perinnelaivarekisterille hakemuksen, jonka käsittelystä vastaa Museoviraston tehtäväänsä asettama perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta.

Lautakunta esittelee hakemukset edelleen Museovirastolle, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Päätös voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Molemmat päätökset perustellaan asiantuntijalautakunnan kokousten pöytäkirjoissa.

Yleisin syy kielteisiin esityksiin on aluksen huono kunto – keskeneräisiä projekteja rekisteriin ei voi hyväksytä. Sen jälkeen kun aluksen kunnostustyöt on saatu päätökseen voi aluksen omistaja halutessaan ottaa yhteyttä uudelleen perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakuntaan ja pyytää uutta käsittelyä.

Ovatko rekisteriin hyväksytyt alukset suojeltu?

Eivät ole. Suomessa vain rakennukset voidaan suojella joko kaavassa tai harvemmin rakennussuojelulailla tai valtion asetuksella, samoin kiinteät muinaisjäännökset voidaan suojella muinaismuistolain perusteella.

Vastuu rekisteriin hyväksytyn aluksen säilymisestä arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa on aluksen omistajalla, viranomaiset eivät voi velvoittaa rekisteriin hyväksyttyjen alusten omistajia säilyttämään aluksiaan haluamallaan tavalla.

Jos aluksen omistaja kuitenkin käyttää ja ylläpitää alustaan epäasiallisesti tai hyvän merimiestavan vastaisesti, tai tekee alukseensa muutoksia, joita perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta ei ole hyväksynyt, voidaan alus poistaa Perinnelaivarekisteristä.

Voisiko joku sieltä tulla katsomaan meidän alusta ja neuvomaan?

Päätökset tarkastuskäynneistä tehdään tapauskohtaisesti ja matkustusmahdollisuudet ovat valitettavasti hyvin rajalliset. Kaikkien tarkastuskäyntien edellytys on se, että alus on jättänyt hakemuksensa Perinnelaivarekisteriin.

Rekisteri ei tee omistajan pyynnöstä alusten kuntokartoituksia muutoin kuin korjaus- ja entistämisavustuksiin liittyen. Perinnelaiva-asian asiantuntijalautakunta käsittelee ja vastaa kaikkiin kirjallisesti toimitettuihin kysymyksiin.

Olemme ostaneet vanhan laivan ja haluaisimme korjata sen oikein. Mistä saamme tietoa?

Pohtikaa omat todelliset tarpeenne ja toiveenne aluksen suhteen. Selvittäkää ensin aluksen historiaa, tutustukaa alukseen, korjausalan kirjallisuuteen ja päättäkää sitten vasta lopullisista toimenpiteistä. Palkatkaa ammattitaitoinen korjaamiseen perehtynyt henkilö ja laatikaa suunnitelmat alusta asti hänen kanssaan.

Rekisterin sihteeri antaa tarvittaessa lisätietoa mm. eri arkistolähteistä, alan yrittäjistä, korjaustelakoista ja materiaaleista.

Mistä saa ostaa perinteisiä rakennusmateriaaleja tai mistä löytää taitavia puuseppiä?

Materiaalien valmistajien yhteystietoja löytää internetistä tai puhelinluetteloista; valmistajat osaavat kertoa tuotteensa lähimmät jälleenmyyjät. Verkkosivuilla http://www.restaurointi.net/ esitellään restauroinnin osaajia ja sinne voi jättää vaikka tarjouspyynnön. Museovirastolla on oma, myynnissä oleva "Taitajat -rekisterinsä", josta löytyy joitain valmistajia sekä eri alojen tekijöitä.

Yksi hyvä tapa löytää taitavia ja luotettavia tekijöitä on kysyä suosituksia muilta alusten omistajilta ja laivaharrastajien yhdistyksiltä.

Purjelaivoihin keskittyneiden yhdistysten sivuilta http://www.viaporintelakka.fi/ ja http://skutforening.org/ löytyy mm. tietoa telakoista ja erikoisosaajista, samoin puuveneveistäjien sivuilta http://www.puuvene.net/.

Höyrylaivaharrastajien yhteystietoja osoitteesta http://www.steamship.fi/.

Yhteispohjoismaiset vanhojen laivojen keltaiset sivut löytyvät osoitteesta http://www.ships-preservation.com/.


 



Tietoa sivustosta
Sivukartta



Sivu päivitetty -
© Museovirasto