Valtion rakennusperintö

Valtion rakennusperintöä ovat valtion omaan käyttöönsä rakentamat tai hankkimat rakennukset. Nykyisin kysymys on yhtäältä valtion omistamista rakennuksista, toisaalta valtiolta pois siirtyneistä rakennuksista. Varsinkin valtion omistamat rakennukset ovat verraten usein säilyneet alkuperäisessä tai sitä vastaavassa käytössä, kun taas muuhun omistukseen siirtyneet valtion rakennukset on miltei poikkeuksetta otettu uuteen käyttöön.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu on perustunut rakennussuojelulakia täydentävään asetukseen valtion omistamien rakennusten suojelusta (asetus 480/85). Asetuksen mukaiset vahvistetut suojelupäätökset koskevat noin 800 rakennusta ja 200 aluetta. Suojelupäätökset, joihin voitu liittyä myös erityisiä suojelumääräyksiä, ovat keskeinen perusta valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan suojelun turvaamiselle ja hyvälle hoidolle.

Valtion rakennusperinnön suojeluun on kehitetty myös asetussuojelua joustavampia, vaiheittain toteutuvaan suojeluun tai osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuvia menettelyitä. Museoviraston rautateiden asemaympäristöistä tekemää suojeluesitystä toteutetaan omistajien, ympäristöministeriön ja Museoviraston sopimuksella, joka kattaa 85:ssa kunnassa sijaitsevat 115 rautatiealueen, yhteensä 872 rakennusta.

Suojelukäytäntöjä kehitetään myös Metsähallituksen, puolustushallinnon, vankiloiden ja Merenkulkulaitoksen kohteissa.

Valtion kiinteistövarallisuuden viimeaikaiset uudelleenjärjestelyt, joiden toteuttaminen käynnistyi Rakennushallituksen lakkauttamisella 1995, ovat muuttaneet valtion toimintaan kytkeytyvän rakennusperinnön suojelun ja hoidon puitteita ja toimintatapoja. Kiinteistövarallisuuden uudelleenjärjestelyihin liittyi kiinteistöjen hallinnoinnin perusteellinen uudistaminen. Valtion kiinteistökunnan pääosaa hallinnoi nykyisin Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön alaisena liikelaitoksena. Kiinteistökannan järjestelyihin kuului vankeinhoitolaitoksen rakennusten ja puolustushallinnon mittavan rakennuskannan siirto Senaatti-kiinteistöille (2002-2003). Samalla valtiolle tarpeetonta rakennuskantaa siirrettiin pois valtion omistuksesta. Näin yksityisille kiinteistömarkkinoille siirtyi suuri joukko suojeltuja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Pääosasta luovutettua rakennuskantaa huolehtii valtion kokonaan omistama kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli Oy.

Osa alkuaan valtion omistamista rakennuksista on ehtinyt vaihtaa omistajaa jo muutaman kerran. Valtion rakennusperinnön hoidon ajankohtaiset kysymykset koskevat usein asetuksella suojellun, mutta sittemmin valtion omistuksesta pois siirtyneiden rakennusten suojelun turvaamista sekä rakennusten uudiskäytön ohjaamista suojelun tarkoitusta vastaavaan lopputulokseen.

Takaharjun Parantola, Punkaharju.