Etusivu > Helsinki > Kuinka arkeologisia kaupunkikaivauksia tehdään?

Kuinka arkeologisia kaupunkikaivauksia tehdään?


Arkeologian keinoin voidaan selvittää monia sellaisia kaupunkien asutushistoriaan liittyviä asioita, joista ei ole muuten mahdollista saada tietoa. Maakerrostumissa on säilynyt erilaisia rakennuksenjäännöksiä ja esineitä, jotka kertovat kaupunkien synnystä ja kehityksestä sekä vuosisatoja sitten eläneiden kaupunkilaisten arkielämästä ja toimeentulosta. Lisäksi eläinten luiden ja fossiloituneiden kasvinjäänteiden analyysit paljastavat paljon asukkaiden ruokavaliosta ja elinpiiristä. Arkeologisten löytöjen lisäksi tutkijat voivat saada kohteesta paljon lisätietoa erilaisista arkistolähteistä kuten vanhoista kartoista, henkikirjoista ja palovakuutusasiakirjoista.

 

Arkeologisissa kaivauksissa poistetaan maata kerros kerrallaan. Työ voidaan aloittaa kaivinkoneella, mutta kun esiin alkaa tulla rakenteita ja esinelöytöjä, siirrytään kaivamaan lapiolla ja lastalla. Maa voidaan seuloa, jotta pienimmätkin löydöt saadaan talteen. Lisäksi otetaan mm. maa- ja puunäytteitä. Kaivaukset dokumentoidaan tarkasti kartoin, mittauspiirroksin ja valokuvin. Kaivaukset päättyvät yleensä siinä vaiheessa, kun kulttuurikerros on tutkittu luontaiseen perusmaahan saakka. Suuri osa kaupunkikaivauksista on ns. arkeologista valvontaa, jossa arkeologit seuraavat rakentamisen yhteydessä tehtäviä kaivutöitä, esimerkiksi kaukolämpökaivannon kaivamista vanhalla kaupunkialueella.

 

Työ jatkuu kaivausten jälkeen toimistossa, laboratorioissa ja arkistoissa. Lopullinen tulkinta kohteesta syntyy vasta tässä vaiheessa. Tutkimuksista laaditaan raportti, joka sijoitetaan julkiseen arkistoon. Esinelöydöt päätyvät Suomen kansallismuseon kokoelmiin, joka voi luovuttaa ne myös paikallisen museon säilytettäviksi. Kaivausten tuloksista tiedotetaan esitelmin, sanomalehtiartikkelein, julkaisuin ja näyttelyin.

 

Arkeologisia kaivauksia on tehty useissa Suomen vanhoissa kaupungeissa erityisesti 1980-luvulta alkaen. Muinaismuistolain mukaan ainoastaan Museovirastolla on oikeus kaivausten tekemiseen, mutta se voi myöntää tutkimusluvan esimerkiksi yliopistolle tai maakuntamuseolle. Kaivauksia johtaa aina ammattiarkeologi, sillä ne ovat tieteellistä tutkimusta.

Kellaria mitataan. Marianna Niukkanen 1998, 
              MV/RHO

Kellaria mitataan. Marianna Niukkanen 1998, MV/RHO



Arkeologi työssään. Marianna 
              Niukkanen 1997, MV/RHO

Arkeologi työssään. Marianna Niukkanen 1997, MV/RHO



Konekaivun valvontaa. Titta Kallio 2003, MV/RHO

Konekaivun valvontaa. Titta Kallio 2003, MV/RHO




Etusivu | Sivukartta | Takaisin