Aleksanterinkatu

Helsingin kaupunginmuseo 2001-2002


> Suurkadun länsipää

> Kluuvinlahden itäranta

> Kluuvinlahden rannan rakennukset

> Kluuvinlahti ja sen länsiranta

> Kluuvinlahden ja Aleksanterinkadun historia


Helsingin keskeisin kauppakatu Aleksanterinkatu peruskunnostettiin vuosina 2001–2003 Unioninkadun ja Mannerheimintien väliseltä osalta eli noin 580 metrin pituudelta. Aleksanterinkadun paikalla on sijainnut aiemmin Suurkatu. Rakennustöiden yhteydessä kaivantojen maaleikkauksia dokumentointiin ja tarvittaessa tehtiin pieniä kaivauksia. Alueen kulttuurikerrokset olivat pääasiassa aiempien töiden tuhoamia.


Suurkadun länsipää

Tutkimusalueen itäosassa Aleksanterinkadun rakentaminen ja myöhempi kunnostus ja kunnallistekniikan rakentaminen olivat tuhonneet entisen Suurkadun ja sen pohjoispuolisten kortteleiden rakenteet ja kulttuurikerrokset. Ainoastaan vuoden 1654 palokerros 0,9–1,3 metriä kadunpinnan alapuolella oli säilynyt.

 

Sivun alkuun


Kluuvinlahden itäranta

Fabianinkadun länsipuolella, lähellä entistä Kluuvinlahden rantaa, lahden täyttämiseen käytetyt maakerrokset olivat selvästi havaittavissa. Täyttökerros on lähellä Fabianinkatua noin 1,2 metriä paksu ja lännempänä entisen rantalinjan kohdalla 2,5 metriä paksu. Täytemaa käsitti erilaisia hiekka- ja tiilikerroksia. Niiden alla oli 1,5-1,8 metriä paksu vanha kulttuurikerros ennen luonnollista savea.

 

Sivun alkuun


Kluuvinlahden rannan rakennukset

Ajoradan kohdalta Fabianinkadun länsipuolelta löytyi yhden pohjois-eteläsuuntaisen hirsirakennuksen pohja (noin 3,5 x 3,5 m) noin 30 metrin päässä 1800-luvun alun rannasta. Alue oli alun perin avointa aluetta tai katualuetta, mutta se muuttui 1700-luvulla asuinalueeksi. Rakennus oli samansuuntainen kuin vanha katu Fabianinkadun paikalla. Syvemmältä rakennuksen luoteispuolelta löytyi luoteis-kaakkosuuntaisen vanhemman rakennuksen jäännökset (5 x 5 m). Ne sijaitsivat noin viiden metrin päässä 1700-luvun alun rannasta. Esinelöytöjä alueelta tuli vain muutamia.

 

Sivun alkuun


Kluuvinlahti ja sen länsiranta

Kluuvinlahden kohdalla oli ainoastaan täyttömaata. Aleksanterinkadun länsipäässä oli tumma multakerros täyttömaan alla muistuttamassa alueen viljelyhistoriasta ennen kaupungin levittäytymistä alueelle.

 

Sivun alkuun


Kluuvinlahden ja Aleksanterinkadun historia

Kaupungin pääkatu Suurkatu sijaitsi Aleksanterinkadun eteläpuoliskon kohdalla. Katu ulottui alun perin Kluuvinlahteen saakka Fabianinkadun länsipuolelle. 1700-luvun puolivälissä rantaan syntynyt asutus katkaisi tämän yhteyden. Aleksanterinkadun pohjoispuoliskon kohdalla oli rakennuksia ennen kadun leventämistä 1800-luvun alussa. Kluuvinlahti ulottui 1800-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti Töölönlahdesta aina Pohjois-Esplanadille lähelle ravintola Kappelia. Kluuvinlahden pohjukkaa alettiin täyttää 1810-luvun alussa, mutta Aleksanterinkadun ympäriltä lahti täytettiin vasta 1830- ja 1840-luvuilla

 

Sivun alkuun



Suurkadun länsipää.
              Markku Heikkinen 2002, HKM

Suurkadun länsipää.
Markku Heikkinen 2002, HKM




Kluuvinlahden itärantaa.
              Markku Heikkinen 2001, HKM

Kluuvinlahden itärantaa.
Markku Heikkinen 2001, HKM




Hirsirakennuksen pohja.
              Markku Heikkinen 2002, HKM

Hirsirakennuksen pohja.
Markku Heikkinen 2002, HKM




Aleksanterinkadun vanhaa kiveystä Kluuvinlahden 
              maakerroksissa. Markku Heikkinen 2001, HKM

Aleksanterinkadun vanhaa kiveystä Kluuvinlahden maakerroksissa.
Markku Heikkinen 2001, HKM





Etusivu | Sivukartta | Vanhaankaupunkiin | Muut keskustan kaivaukset