ETUSIVU | TYÖMAA | TYÖRUKKANEN | KUVIA & ARTIKKELEITA | JÄSENILLE >по-русски





>Museoviraston www-sivuille

>Rakennushistorian osaston www-sivuille

>Suvorovin kanavat venäjäksi

Ilmakuva Kukonharjun kanavasta; Ilmakuva Vallas
kuva: Vallas/MV

Kukonharjun kanava

 

 


SUVOROVIN KANAVAT

Suvorovin sotakanavat ovat ensimmäiset suuret, loppuunsaatetut kanavatyöt maassamme. Nämä neljä avokanavaa ovat saaneet olla yli 200 vuotta lähes rauhassa ja nyt tulevilla restaurointitöillä pyritään turvaamaan kanavien ja kanava-alueiden säilyminen. Samalla lisätään kanava-alueille informaatiomateriaalia ja kehitetään kanavia kulttuurimatkailukohteina.

HISTORIAA

Venäläiset rakensivat 1790-luvun puolivälissä Saimaalle neljä kanavaa. Kenraali Suvorovin johdolla rakennetut kanavat olivat osa Venäjän länsirajan puolustamiseksi suunniteltua linnoitusketjua. Kutveleen kanava Taipalsaaren ja Ruokolahden kuntien rajalla, Käyhkään kanava Ruokolahdella, Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla sekä Telataipaleen kanava Sulkavalla muodostivat Venäjän Saimaan laivaston purjehdusväylän Savonlinnan Olavinlinnasta Lappeenrantaan. Kanavien avulla huolehdittiin huolto- ja viestiyhteyksistä Olavinlinnaan. Kanava-alueille sijoitettiin omat varuskunnat, joiden tehtävänä oli liikenteen valvonta ja alueen suojelu hyökkäyksen varalta.
Parhaiten historiallisen luonteensa säilyttänyt Kukonharjun kanava on noin 800 metriä pitkä Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla. Sen varrelle muodostui aikoinaan yhdyskunta, jossa eli upseeristoa, sotilaita, kaupustelijoita ja siviiliväkeä.
Sotateknisesti kanavat olivat huolellisesti suunniteltuja. Kanavien rakenteet olivat hirsipaaluin tuettua luonnonkiveä, osittain ladottuna ja ponttipaaluseinällä tuettuna. Kanavien sisääntuloväylien suojaksi oli rakennettu puisia virranohjaimia ja tarvittaessa kanavien päät voitiin sulkea joko puuvarustuksilla tai veden alle pingotetuilla kettingeillä. Kanavien tuntumaan oli upotettu kiviesteitä, jolloin ainoastaan väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia sisään tai ulos kanavasta.

Suomen Venäjään liittämisen jälkeen kanavien sotilaallinen merkitys lakkasi ja seudun talonpojat ja kauppiaat ottivat kanavat käyttöönsä. Kanavien ympäristö oli hyvin hoidettua puistomaista aluetta ja kanavaseudut ovat edelleen valtakunnallisesti arvokkaita maisemanähtävyyksiä .

KANAVAT NYT

Kanavien restaurointihanke on käynnistynyt keväällä 2003 työllisyysrahoituksen turvin. Käynnissä ovat suunnittelu-, inventointi- ja dokumentointityöt. Kanavien kasvillisuus inventoitiin kesällä 2003, kanavilla on tehty arkeologiset inventoinnint sekä vedenalaiset tarkastussukellukset. Kanavien mittapiirtäminen saadaan päätökseen tulevana kesänä 2005 Kukonharjun kanavalla. Kukonharjun kanavalla rakenteita rapauttavaa puustoa on harvennettu ja kesälle 2005 on suunnittelilla arkeologiset kenttäkaivaukset.
Varsinaisiin kanavien korjaustöihin päästään mahdollisesti syksyllä 2005 Telataipaleen kanavalla, jolloin on suunnitteilla kanavan patoaminen ja kuivaaminen
.
Kanavien väliselle vesireitille on suunnitteilla kulttuurimatkailureitti, jota on pohjustanut kesän 2004 vesistöreittiselvitys sekä siltojen tarveselvitys (valmistuu keväällä 2005). Kanaville tehdään opasteet ja reitille on suunnitteilla levähdyspaikkoja veneilijöille ja matkailijoille.



 


  Sivuja pitää yllä: tuula.hakala@nba.fi      Päivitetty viimeksi 1.6.2005