Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hollola
 
Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Hollolan keskiaikaisen kirkon maisema lukeutuu ajalliselta syvyydeltään maamme edustavimpiin kulttuurimaisemakokonaisuuksiin. Kirkon pohjoispuolella kohoaa Kapatuosian linnanmäki, joka lienee ollut käytössä rautakaudelta varhaiskeskiajalle. Hatsinan suunnasta kirkolle johtaa keskiaikaisperäinen Ylinen Viipurintie. Kirkon ja pappilan ohitettuaan tie johtaa laajan peltoaukean vieritse Pyhäniemeen. Myös Kirkolta Vesalaan johtava ikivanha Porvoontie tarjoaa alkupäässään vehmaan, vaahteroiden kehystämän raittinäkymän. Kulttuurimaisema jatkuu lounaassa Uskilan kylään, jossa on niin ikään ikivanhan maantien varrella säilynyt vanhaa rakennuskantaa mm. Palkkilan ja Koukkulan tiloilla.
-Hollolan keskiaikainen, Neitsyt Marialle nimetty kivikirkko on rakennettu 1470-80-luvuilla. Se on yksi maamme suurimmista keskiaikaisista pyhätöistä. Pohjaltaan suorakaiteiseen runkohuoneeseen liittyvät kylkiäisinä sakaristo, joka on kirkon vanhin osa sekä asehuone, jonka päädyssä on ulkoinen saarnatuoli. Runkohuone on jaettu kahteen rengaskoristeisten tähtiholvien kattamaan laivaan. Runkohuoneen tiilinen päätykoristelu on poikkeuksellisen rikasta. Asehuoneen ovessa on keskiaikainen Pyhää Hubertusta esittävä takokoristelu. Asehuoneen värikäs maalauskoristelu on 1500-luvulta. Kirkkosalissa on lukuisia keskiaikaisia veistoksia. Saarnatuoli ja alttaritaulu ovat 1600-luvulta. Hollolan kirkko restauroitiin 1934-35 (C.Lindberg). Kirkon vieressä sijaitseva korkea, alaosaltaan kivinen kellotapuli valmistui 1831 (IK/C.L.Engel 1828).
-Keskiaikaisella pappilanpaikalla sijaitseva entinen kirkkoherranpappila on rakennettu 1813 ulkoasun juontaessa 1850-luvulta. Ympärillä on puistoistutuksia ja puutarha.
-Hollolan hirsinen pitäjänmakasiini on rakennettu 1855. Siihen on sijoitettuna Hollolan kotiseutumuseon esinekokoelma. Viereisellä ulkomuseoalueelle on siirretty kymmenkunta vanhaa puurakennusta.
-Hollolan vanha kunnantupa on vuodelta 1902 (Nyström-Petrelius-Penttilä, 1898). Hirsipintainen, jyrkän paanukaton kattama kunnantupa on maamme varhaisimpia kansallisromattiseen tyyliin rakennettuja julkisia rakennuksia.
-Pyhäniemen kartano on muodostettu 1700-luvulla ja se on kulunut mm. Ammondt- ja Collan-suvuille. Viime vuosisadalla kartanossa harjoitettiin monipuolista teollista toimintaa. Kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on rungoltaan 1820-luvulta, nykyisen ulkoasun juontaessa vuoden 1907 korjauksesta (A.W.Stenfors). Pihapiiriä rajaava suuri sivurakennus on 1880-luvulta (A.Nordberg). Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto ja pihasta johtaa puistokuja kirkon suuntaan. Kirkon ja kartanon välinen kulttuurimaisema on tasaista viljelymaisema.