Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Kangasala
 
Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Kangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin vuonna 1556 kuninkaankartanoksi. Se läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, joka ylläpiti kartanossa hoviaan. Myöhempiä omistajia olivat hänen tyttärensä Sigrid Vasa, tämän poika Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creutz vanhempi. Vuodesta 1821 tila on ollut Meurman-suvun hallinnassa. Liuksialan puinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1804. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1902 (B. Blom). Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella sijaitseva väentupa ja punatiilinen navetta 1890-luvulta. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella sijaitsee Pikku-Liuksialan tila, jonka huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta. Erittäin huomattavan maisemaelementin muodostaa Liuksialan kartanoon johtava, yli kilometrin pituinen koivukuja, joka halkoo laajaa viljelysaukeaa. Liuksialan kulttuurimaisemaan liittyvät lisäksi peltojen keskellä sijaitseva Liuksialan kappeli sekä Toikkolan kylän Heikkilän ja Äijälän rakennusryhmät. Kangasalan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu 1300-luvulla Liuksialaan muinaiselle pakanalliselle kulttipaikalle. Kirkkoon liittynyt harmaakivinen sakaristo raunioitui myöhemmin maan tasalle. Kunnallisneuvos Jalmari Meurman rakennutti 1917-1932 (J. Stenbäck) paikalle kappelin. Kappelilla ja mäntyä kasvavalla hautausmaalla on huomattava asema Liuksialan kulttuurimaisemassa.