Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Valkeakoski
 
Rapolanharjun ja Huittulan kylän kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Rapolanharjun laella sijaitseva Rapolan linna on maamme mahtavin esihistoriallisen ajan varustus. Linnavuoren länsi- ja luoteispuolella on laaja rautakautinen kalmistoalue. Harjun itä- ja koillisrinteillä on soranotto aiheuttanut ympäristövaurioita. Harjun laelta avautuu näkymä erittäin edustavaan kulttuurimaisemaan, josta erottuu yksittäisinä kohteina Sääksmäen kirkko, Voipaalan ja Rapolan kartanot, Huittulan kylä sekä ympäröivät viljelykset ja vesialueet. Maisemallisesti merkittävä on harjun itäpuolitse kulkeva vanha maantie, jonka varrella sijaitsevat seurantalo Kelhi, Renvallin huvila sekä Kemmolan vanhainkoti. Harjun länsirinteellä on professori Kivirikon rakennuttama huvila.
-Sääksmäen keskiaikainen kivikirkko lienee rakennettu runkohuoneen osalta 1490-luvulla. Kirkko oli alunperin ajateltu rakennettavaksi kaksilaivaiseksi, mutta tiiliholvausta ei toteutettu. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1839-1841 (IK/C.L. Engel, A.F. Granstedt). Eteläinen ristivarsi sortui 1847 ja uusittiin 1850- luvulla. Kirkko uusittiin perusteellisesti 1924-25 (U. Nyström). Tulipalon tuhottua kirkon 1929 se korjattiin 1932-33 (K.S. Kallio). Myöhäisemmät ristivarret purettiin ja kirkko palautettiin keskiaikaiseen hahmoonsa. Holvit valettiin betonista. Seinä- ja kattomaalaukset sekä kuori- ikkunoiden lasimaalaukset ovat Kalle Carlstedtin käsialaa. Kellotapulin kivinen alaosa on vuodelta 1766. Tapulin yläosa uusittiin vuoden 1929 tulipalon jälkeen betonirakenteisena vuoden 1844 asuun. Vanhaa kirkkomaata ympäröi kivimuuri.
-Rapolan kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1813. Suurempia muutostöitä on tehty 1875 ja 1923. Rakennuksen alla on kivinen holvikellari, joka on kuulunut edelliseen päärakennukseen. Pirttirakennus on päärakennusta nuorempi. 1860-luvulla rakennettu pitkä kivinavetta on seudun vanhimpia. Tien varrella on vanha aittarakennus. Englantilaistyylinen puisto on istutettu 1800-luvun keskivaiheilla. Puistossa on taiteilija A. Veuron muovaama P.E. Svinhufvudin muistopatsas. Svinhufvud syntyi Rapolassa 1861. Idyllinen puukujanne johtaa Voipaalan kartanoon.
-Voipaalan kartanon rakennusten ryhmittely ja rinteen geometrinen barokkipuutarha periytyvät 1700-luvun lopulta. Kartanon nykyinen, jugendtyylinen päärakennus on vuodelta 1912 (H. Tiitola). Vuodesta 1977 on rakennuksessa toiminut Voipaalan taidekeskus. Erillisen väenpihan laidalla sijaitsee entinen väentupa. Pienempi työväen asuinrakennus on mahdollisesti 1700-luvun lopulta ja pitkä aittarivi 1800-luvulta. Kalkkilaastittu portinvartijan asunto on vuodelta 1801. Myöhemmin se muutettiin viljamakasiiniksi ja 1950-luvulla kuvanveistäjä Elias Ilkan ateljeeksi. Rakennus on nykyisin taiteilijamuseona. Karjapihan ympärillä sijaitsevat vanhat karjarakennukset. Voipaalan kartanoon liittyy huomattavia sivistys- ja taloushistoriallisia arvoja.
-Huittulan kylä harjulla sijaitsevine rakennuksineen on säilyttänyt varsin hyvin perinteisen ilmeensä. Ritvalaan johtavan maantien eteläpuolella laskeutuvat viljelykset kauniisti Pappilanlahteen. Rinteen pengerrykset, puutarhapalstat ja idylliset puuston reunustamat kylätiet lisäävät maisemallista arvoa. Monumentaalinen maamiesseurantalo Kelhi on rakennettu 1924. Huittulan kylän vanha kansakoulu, Rauhala, on vuodelta 1868. Entinen kappalaisenpappila Käläs on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Kiiliän vanha päärakennus on ollut taiteilija Kalle Carlstedtin ateljeena. Lähellä on taiteilija Mikko Carlstedtin taiteilijakoti "Häkärlä". Rannassa sijaitsee nykyisin ateljeehuvila. Molempiin rakennuksiin liittyy runsaasti taiteilijamuistoja.