Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Äetsä
 
Kokemäenjoen kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Kokemäenjoen laaja kulttuurimaisema alkaa Vammalan puolelta ja jatkuu edelleen Keikyälle ja Huittisiin. Joen rantaviljelykset ovat laajimmillaan Ruotsilan, Kulmuntilan ja Ritalan kylien kohdalla. Kirkonkylän kohdalla maisema on rikkonaisempaa avautuen jälleen Ulvin kylän viljelyksinä. Alueen pitkästä asutushistoriasta kertovat joen rannalta löydetyt kivikautiset asuinpaikat ja rautakautiset kalmistot.
-Kokemäenjoen rannalla sijaitseva Ruotsilan kartanoalue muodostaa keskeisen tekijän Kokemäenjoen maisemakuvassa. Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1925 (B. Federley). Tiilirakenteinen, valkeaksi rapattu rakennus noudattaa altaaneineen ajan klassistista tyyliä. Talousrakennukset ovat osaksi päärakennusta vanhempia. Rakennusten ympärillä on edustava puisto.
-Ritalan vanha rustholli on nykyisin kahtena eri tilana, joilla on omat rakennukset. Villenpuolen päärakennus on ilmeisesti 1800- luvun alkupuolelta, myöhemmin sitä on lisärakennettu. Samoilta ajoilta on Kallenpuolen päärakennus, jonka ullakonikkunat ovat lunetinmuotoiset. Lisäksi rakennusryhmään kuuluu vanha luhti sekä vilja-aitta 1800-luvulta.
-Kulmuntilan kylässä sijaitsee Kaarlo Sarkian vaatimaton lapsuudenkoti, joka on museona. Kulmuntilan kylätien varrella sijaitseva Laurilan vanha hirsipintainen asuinrakennus on korotettu hirteen veistetyn vuosiluvun mukaan vuonna 1811, joten runko on todennäköisesti 1700-luvulta. Rakennus on paritupatyyppiä ja sen eteläpäässä on vanha katettu solarakennelma.
-Yli-Talan tila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kokemäenjoen rannalla Talankosken kohdalla. Päärakennus on rakennettu 1870-luvulla.
-Äetsän punatiilinen voimalaitos on valmistunut 1923 (S.Frosterus, B.Gripenberg). Rationalistinen voimalarakennus on merkittävä maisemanmuovaaja.