Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Helsinki
 
Vanha kaupunginosa
 
Kuvaus:

Helsingin Senaatintori lukeutuu kansainvälisestikin aikakautensa huomattavimpiin kaupunkitiloihin. Se syntyi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan hallinnolliseksi keskukseksi J.A.Ehrenströmin ja C.L.Engelin yhteistyön tuloksena. Senaatintori sai muotonsa Ehrenströmin 1812 ja 1817 asemakaavoissa. Torin pohjoissivua hallitsee tuomiokirkko ja sen suuret monumentaaliportaat. Itäsivulla oleva Senaatintalo, nykyinen valtioneuvoston linna sekä länsisivulla oleva Helsingin yliopiston päärakennus luovat torille symmetrisen vaikutelman. Torin eteläsivun kivirakennukset ovat rungoiltaan 1700-luvulta. Torin keskellä oleva Aleksanterin II:n patsas on vuodelta 1894 (W.Runeberg, J.Takanen). -Helsingin tuomiokirkko, aikaisemmin Nikolainkirkko, rakennettiin 1830-39 (C.L.Engel 1819-21). Muodoltaan se on tasavartinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kupoliin päättyvä pyöreä torni. Ristivarret päättyvät korinttilaisiin pylväikköihin. Kirkkorakennusta muutettiin 1842 sijoittamalla keskustornin ympärille neljä pienempää, kupolipäätteistä sivutornia. Monumentaaliset apostoliveistokset asetettiin kirkon katolle 1850. Senaatintorin pohjoissivulle rakennettiin kaksi kulmapaviljonkia (E.B.Lohrmann). -Valtioneuvoston linnan, Senaatintalon, pääsiipi on rakennettu 1818-20 (C.L.Engel), eteläsiipi 1822-24 (C.L.Engel), itäsiipi 1826-28, korotus 1916, pohjoissiipi 1853 (E.B.Lohrmann) ja 1900 (R.Björnberg). Piharakennus, entinen Valtioneuvoston kirjapaino rakennettiin 1900-04. -Yliopiston päärakennuksen vanha puoli rakennettiin 1828-32 Carl Ludvig Engelin laatiman suunnitelman mukaan. Muu osa rakennusta on peräisin 1934-37 (J.S.Sirén) toteutetusta rakennusvaiheesta. -Helsingin yliopiston kirjasto rakennettiin 1836-45 Carl Ludvig Engelin laatiman suunnitelman mukaan. Kuusikerroksinen kirjavarasto, rotunda, rakennettiin 1902-06 (G.Nyström). -Fabianinkatu 35; Farmasian laitoksen Fabianinkadun puoleinen pääsiipi rakennettiin 1843-46 (E.B.Lohrmann). Kirkkokadun puoleinen siipirakennus on vuodelta 1885 (G.Nyström) ja Hallituskadun puoleinen vuodelta 1895 (G.Nyström). -Senaatintorin eteläsivun kivitalot ovat rungoiltaan 1700-luvulta muodostaen siten kaupunkirakenteen vanhimman kerrostuman. C.L.Engel laati 1831 suunnitelman rakennusten julkisivujen yhtenäistämiseksi.Sederholmin talo on ainoa, joka on säilyttänyt pääosin alkuperäisen 1700-luvun ulkoasun. Kaksikerroksinen mansardikattoinen kivitalo on vuodelta 1757. Bockin kivitalo rakennettiin 1763 ja muutettiin kenraalikuvernöörin palatsiksi 1816-19 (C.L.Engel). Kaupungin raatihuoneeksi se ostettiin 1837. Burtzin talo rakennettiin 1762-75 ja uudistettiin julkisivultaan 1836 (J.Wik). Helleniuksen talo rakennettiin 1764 ja uudistettiin 1835 (J.Wik).Sunnin 1763-70 rakennettu talo ajanmukaistettiin 1833-34. Kiseleffin 1770-luvulla rakennettu talo muutettiin 1818-20 (C.L.Engel). Myöhemmin rakennuksessa toimi Stockmannin tavaratalo, jonka basaari on vuosilta 1911-12 (L.Sonck). -Pohjoisesplanadi 1; Presidentin linna; Kauppaneuvos Heidenstrauchin 1814-19 (P.Granstedt, C.L.Engel) rakennuttama yksityistalo muutettiin keisarilliseksi palatsiksi 1837-40 (C.L.Engel). Valtiosalisiipi rakennettiin 1906-07 (Jac. Ahrenberg). Tasavallan presidentin linnana rakennus on ollut vuodesta 1921.
-Päävartion ja talousrakennuksen muodostama kokonaisuus on pääosin peräisin vuosilta 1840-42 (arkk. Kolezskij), laajennukset 1840-luvun lopulta ja 1870-luvulta. -Pohjoisesplanadi 3; Korkeimpien oikeuksien talo, vanhimmilta osin vuodelta 1816 oleva rakennus, joka muutettiin nykyiseen asuunsa 1883 (F.A.Sjöström). Nykyiseen käyttöönsä se otettiin 1933. -Pohjoisesplanadi 5; Lampan talo 1814-17 (P.Granstedt). -Pohjoisesplanadi 7; Ruotsin suurlähetystö 1839-43 (A.F.Granstedt), nykyasu 1921(T.Grut). -Pohjoisesplanadi 9; Goviniuksen talo l. Kleinehin hotelli 1815-19 (P.Granstedt). -Pohjoisesplanadi 11-13; Kaupungintalo, on rakennettu Seurahuoneeksi 1833 (C.L.Engel 1825-28). Juhlasali on vuosilta 1861-62 (A.H.Dalström) ja vuodelta 1887 (B.F.Granholm).Kaupungintalon sisätilat uusittiin 1965-70 (A.Ruusuvuori). -Pohjoisesplanadi 15; Brofeldtin talo 1830-31. -Aleksanterinkatu 4-10; Ent. Lääninhallituksen talo, neljästä 1800-luvun alun porvaristalosta 1910-luvulla yhdistetty rakennuskokonaisuus. -Hallituskatu 3; Pihlflycktin talo rakennettiin asuinkäyttöön 1843-44 (ilm. J.Wik). Perusteellinen korjaus suoritettiin 1972-73. -Hallituskatu 3; Willebrandin talo rakennettiin 1840-luvulla ja korotettiin 1887 kolmikerroksiseksi. Rakennus peruskorjattiin ja osittain entistettiin 1972-73. -Hallituskatu 5; Entinen Kemian laitos valmistui 1887 (G.Nyström) ja sitä laajennettiin 1926 (Stenius). -Snellmaninkatu 3-5; Geologian laitos on valmistunut 1869 (C.A.Edelfelt) yliopiston laitosten käyttöön. -Ritarihuone rakennettiin ritariston ja aateliston kokoontumispaikaksi 1857-62 (G.T.Chiewitz 1856). -Vanha pakkahuone on muurattu tiilestä 1760-65 (S.Berner, J.K.Hillert). Rakennuksen sijainti vinosti katulinjaan nähden selittyy sen kuulumisella osana Ehrensvärdin linnoitussuunnitelmaan. -Unioninkatu 38; IV sisätautien klinikka. Alkuaan kantonistikouluksi suunniteltu rakennus valmistui 1820-luvulla (C.L.Engel). Koulu muutettiin sotilassairaalaksi 1830-luvun alussa. Muut pihaa reunustavat rakennusosat ovat enimmäkseen 1860-luvulta, osin 1900-luvulta. -Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko rakennettiin 1825-26 (C.L.Engel). Muodoltaan se on länsitornillinen pitkäkirkko. -Suomen Pankki rakennettiin 1876 pidetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta 1883 (L.Bohnstedt). -Säätytalo rakennettiin 1888-90 (G.Nyström) aatelittomien säätyjen valtiopäivätaloksi. Tässä tehtävässä se palveli vuoteen 1906. Päätykolmion veistoskoristelu E.Wikström 1903. Rakennuksen restaurointi valmistui 1991 (V.Helander, J.Leiviskä). Tontin itäosa on järjestetty puistoksi istutuksineen, käytävineen ja suihkulähteineen. -Valtionarkiston vanha päärakennus rakennettiin vuosina 1886-90 (G.Nyström). Laajennuksista vanhempi on vuodelta 1928 (M.Schjerfbeck). Valtionarkiston uudisosa rakennettiin 1968-72 (O.Hansson). -Snellmaninkatu 12; Kemian laitoksen rakennus valmistui patologisen anatomian laitokseksi 1878 (J.E.Söderlund). Nykyiseeen käyttöönsä rakennus korjattiin 1972. -Unioninkatu 33, Uusi klinikka rakennettiin 1843-48 (E.B.Lohrmann) Helsingin yliopiston lääketieteellistä opetusta varten. Rakennus on Suomen Pankin omistuksessa. -Unioninkatu 37; Vanha klinikka rakennettiin yliopistolliseksi opetussairaalaksi 1830-luvulla. Snellmaninkadun puoleinen matala rakennus rakennettiin pesulaksi 1840-luvulla. -Snellmaninkadun postitoimisto; Klassistinen postirakennus valmistui 1903 (J.Ahrenberg). Rakennus uusittiin 1960-luvun alussa julkisivua lukuunottamatta. -Snellmaninkatu 7-Kirkkokatu 14; Snellmaninkadun puoleinen kaksikerroksinen kivitalo on rakennettu 1842-44. Rakennusta jatkettiin Kirkkokadun puoleiselta sivultaan 1877. Kirkkokatu 14:n nelikerroksinen kivrakennus on vuodelta (G.Estlander). -Snellmaninkatu 4-6; Useassa vaiheessa rakennettu virastotalo. Alimmat kerrokset 1850-l (E.B.Lohrmann), ylin kerros 1880-l (F.Granholm), kadunvarsirakennus nykyasuunsa 1891 (S.Gripenberg). Pihan jakava siipirakennus 1870-luvulta (F.A.Sjöström), muut piharakennukset 1890-luvulta.