Runsaan kahden kilometrin pituinen puistokuja yhdistää Herman Klaunpoika Flemingin rakennuttamat Askaisten kirkon ja Louhisaaren kartanolinnan.
-Askaisten kivikirkko on rakennettu 1653. Muodoltaan se on yksilaivainen pitkäkirkko, jota kattaa jyrkkä, hollantilaistaitteinen vesikatto. Ulkoseinät ovat rapatut valkeiksi. Sisäkatto on holvattu kahdeksanjakoisilla, ruoteettomilla holveilla. Arvokas sisustus on pääosin 1600- ja 1700-luvuilta. Alaosaltaan kivinen kellotapuli rakennettiin nykyiseen asuunsa 1772-79 (Mikael Piimänen). Kirkkomaalla sijaitseva Mannerheim-suvun hautakappeli on vuodelta 1823 (C.L.Engel).
-Meren rannassa sijaitseva Louhisaari muodostaa suurvalta-ajan merkittävimmän kartanomiljöön. Kartano on kuulunut Fleming-suvulle jo 1400-luvulta. Suomen käskynhaltija Herman Fleming rakennutti 1600-luvun puolivälissä kolmikerroksisen, valkeaksi rapatun kivisen päärakennuksen. Korkea, aumattu vesikatto on samoin kuin kirkossa hollantilaistaitteinen. Pihajulkisivun edustava hiekkakiviportaali vuodelta 1655 on lajissaan ainutlaatuinen maassamme. Sisätiloja on uudistettu 1760- ja 1770-luvuilla (C.F.Schröder). Rakennus restauroitiin vuosina 1962-67. Päärakennuksen eduspihaa rajaavat matalammat siipirakennukset, joista itäinen on kellarikerroksen osalta mahdollisesti 1500-luvulta. Molempien siipirakennusten vesikatot on muutettu nykyiseen asuunsa 1700-luvun korjauksessa. Englantilaistyyppinen, laaja puisto on 1800-luvun alusta. Puutarhapaviljonki on 1830-luvulta (C.L.Engel) ja pieni leikkimökki 1870-luvulta. Carl Gustaf Mannerheim syntyi Louhisaaressa 1867. Valtion omistukseen kartano siirtyi 1961.