Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Helsinki
 
Esplanadipuisto ja -kadut
 
Kuvaus:

Esplanadipuisto sai muotonsa Helsingin uudellenrakentamisen yhteydessä J.A.Ehrenströmin 1812 ja 1817 laatimissa asemakaavoissa. Leveä puistovyöhyke erotti kivikaupungin puukaupungista. Idässä puisto päättyi samanaikaisesti toteutettuun Kauppatoriin. Puistoa reunustavien katujen Eteläesplanadin ja Pohjoisesplanadin varsille on rakentunut ajallisesti kerroksinen, arkkitehtonisesti korkealuokkainen rakennuskanta.
-Esplanadipuiston länsipäässä sijaitseva Svenska Teatern rakennettiin 1860 (G.T.Chiewitz). Tulipalo tuhosi rakennuksen 1863, minkä jälkeen uusi teatteri rakennettin osin vanhoja muureja hyväksikäyttäen 1866 (N.L.Benois). Nykyiseen asuunsa teatteri korjattiin 1936 (J.Eklund, Eero Saarinen).
-Puiston itäpäässä sijaitseva ravintola Kappeli on keskeisiltä osin vuodelta 1867 (A.H.Dalström). Nykyiseen mittaansa se laajennettiin 1891 (B.F.Granholm). Kappelia vastapäätä sijaitseva soittolava on 1930-luvun lopulta (V.Jung).
-Etelärannassa sijaitseva Kauppahalli valmistui 1889 (G.Nyström).
-Eteläranta 10; Teollisuuskeskus 1952 (V.Revell, K.Petäjä).
-Eteläranta 16; Sundmanin talo 1817-20 (C.L.Engel).
-Eteläesplanadi 2; liikerakennus 1912 (K.Lindahl).
-Eteläesplanadi 4; Työministeriön talo 1913 (A.Lindgren).
-Eteläesplanadi 6; Valtioneuvoston juhlahuoneisto. Alunperin sotaväentarkastajan taloksi tarkoitettu rakennus valmistui 1828 (C.L.Engel). Rakennus muutettiin 1837 kenraalikuvernöörin asunnoksi. Piharakennus ja eräät päärakennuksen muutokset 1860-luvulta (C.A.Edelfelt). Rakennuksessa suoritettiin laaja korjaus- ja entistämistyö 1963-64.
-Eteläesplanadi 10; virastotalo 1909-10 (O.Tarjanne).
-Eteläesplanadi 12; ent. Wasa Bankenin talo 1899 (Grahn, Hedman & Wasastjerna).
-Eteläesplanadi 14; Ahlström Osakeyhtiön liikepalatsi 1937 (V. Jung & B.Jung), ravintola Savoy (A.Aalto).
-Eteläesplanadi 16; ent. Hypoteekkiyhdistyksen talo. Hypoteekkiyhdistyksen talo valmistui 1908 (L.Sonck). Sittemmin rakennus muutettiin valtion virastotaloksi.
-Eteläesplanadi 18; Lassila & Tikanojan liiketalo 1935 (J.S.Sirén).
-Eteläesplanadi 22; Bensowin liiketalo 1940 (U.Ullberg).
-Pohjoisesplanadi 19; Uschakoffin talo 1816, entinen Privatbanken, nykyinen Jugendsali 1904 (L.Sonck, sisustus W.Jung).
-Pohjoisesplanadi 21; Cavoniuksen talo 1819-21 (C.L.Engel).
-Pohjoisesplanadi 23; Palmqvistin talo, n.1840 (A.F.Granstedt).
-Pohjoisesplanadi 25-27; Grönqvistin talo 1883 (Th.Höijer).
-Pohjoisesplanadi 31; Catanin talo 1890 (Th.Höijer).
-Pohjoisesplanadi 33; Merkuriuksen liikepalatsi 1890 (S.A.Lindqvist).
-Pohjoisesplanadi 35; Wreden talo ja pasaasi 1888 (K.A.Wrede).
-Pohjoisesplanadi 37; liikerakennus 1891 (Kiseleff & Heikel), 1920 (Borg, Sirén, Åberg), nykyasu 1930-luvulta.
-Pohjoisesplanadi 39; Akateeminen Kirjakauppa 1969 (A.Aalto).
-Pohjoisesplanadi 41; Argoksen talon julkisivut 1897 (Grahn, Hedman & Wasastjerna), Stockmannin tavaratalon uudisosa 1989 (Gullichsen, Kairamo, Vormala).