Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Halikko
 
Halikonlahden kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Halikonlahden laaja kulttuurimaisema koostuu kolmesta edustavasta kartanoympäristöstä, Halikon kirkosta sekä Halikonjoen varren viljelyaukeista. Halikonjoki on uurtanut savimaahan mutkittelevan, paikoin hyvinkin syvän uomansa. Maisemakokonaisuuteen liittyy myös Rikalan rautakautinen kalmisto ja linnavuori.
-Viurilan kartanon kivinen, kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu uusklassilliseen tyyliin 1806-11 (C.Bassi). Poikkeuksellisen edustava, empiretyylinen talousrakennusryhmä rakennettiin kivestä 1840-luvulla. Päärakennukseen liittyy välittömästi sen rakentamisajalta peräisin oleva englantilaistyylinen puisto sekä metsäinen luonnonpuisto.
-Vuorentaan kartanon päärakennuksen harmaakivinen osa on peräisin 1500-luvulta. Päärakennusta laajennettiin 1850-luvulla (P.G. Sundius) tiilisillä, uusgoottilaisilla osilla. Samalla sai myös vanha rakennusrunko uusgoottilaisen ulkoasun. Päärakennuksen vieressä sijaitseva tiilinen sveitsiläistyylinen aittarakennus on niin ikään 1850-luvulta (P.G. Sundius).
-Joensuun kartano oli keskiajalla rälssisäteri ja Hornien asumakartano aina 1700-luvun jälkipuolelle. Tuolloin omistajiksi tulivat Armfeltit. Halikonjoen rannalla sijaitseva mansardikattoinen päärakennus on rakennettu puiselta keskiosaltaan 1790-luvulla. Sitä laajennettiin kivisillä siipirakennuksilla 1811-13 (C.C.Gjörwell, C.Bassi). Samalla koko rakennus rapattiin ja pääjulkisivu koristettiin Sergelin kipsimedaljongein. Joensuun kartano on puistotaiteemme ja erityisesti englantilaisen puistotyypin keskeisiä kehittäjiä. Päärakennusta ympäröi vanha puisto. Joen länsirannalla on laaja, englantilaistyylinen puisto, jossa on pyörötemppeli. Kartanosta johtaa kahden kilometrin pituinen koivukuja kirkkoon. Kartanon edustavasti rakennetuista talousrakennuksista ansaitsee erityishuomion punatiilestä 1814 (C.Bassi) muurattu viljamakasiini, joka on varhaisimpia uusgotiikan edustajia maassamme.
-Halikon keskiaikainen, Pyhälle Birgitalle nimetty kivikirkko rakennettiin 1440 Joensuun kartanon maille. Alkuaan suorakaiteen muotoista runkohuonetta pidennettiin 1799 (J.Sundsten) viisisivuisella kuorilla. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813-15 (C.Bassi). Samalla korvattiin keskiaikaiset tiiliholvit lautaisilla tynnyriholveilla. Hautausmaalla on Sarah Klinckowströmin kivinen hautakappeli vuodelta 1831 (C.L.Engel). Kirkkotarhaa ympäröi harmaakivimuuri. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1773 (M.Åkerblom). Alaosaltaan harmaakivinen, kolminivelinen tapuli on pohjaltaan neliömäinen ja yläosiltaan kahdeksankulmainen.
-Kirkkomaisemaan liittyy Halikonjoen vanha puinen silta vuodelta 1866.
-Halikonjoen pohjoispuolella sijaitsevan kirkkoherranpappilan suuri, puinen päärakennus on rakennettu 1898-1900 (C.Armfelt).