Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Helsinki
 
Kaivopuisto
 
Kuvaus:

Helsingissä virisi 1830-luvulla vilkas kylpyläkulttuuri, jonka keskukseksi muodostui Ullanlinnan kylpylaitos nykyisessä Kaivopuistossa. Tältä ajalta on säilynyt ravintola Kaivohuone (C.L.Engel), jota on myöhemmin muutettu useaan eri otteeseen. Puiston vanha puusto on erittäin monipuolista. Puiston itäpuolelle syntyi samanaikaisesti kylpylän kanssa huvilakaupunginosa, jossa rakennukset sijaitsevat mutkittelevien teitten varrella. Alueen vanhimmat säilyneet huvilat ovat 1830-luvulta. Tällä vuosisadalla on Kaivopuistosta muodostunut monen suurlähetystön tyyssija. Kaivopuistossa on Krimin sodan aikaisia linnoituslaitteita.
-Ullanlinnan kylpylän intendentti F.J. Rabben rakennuttama romanttinen kivihuvila, Kalliolinna on vuodelta 1845 (E.B.Lohrmann).
-Cygnaeuksen huvila,Fredrik Cygnaeus rakennutti huvilan itselleen 1869-70 (F.Mieritz). Cygnaeuksen taidegalleria avattiin yleisölle 1882.
-Mannerheim-museon kaksikerroksinen, puinen asuinrakennus on vuodelta 1874 (A.Boman).
-Kalliolinnantie 4, sairaala Salus on vuodelta 1929 (K.Rytkönen).
-Kalliolinnantie 7:n kaksikerroksinen, rikkaasti koristeltu puuhuvila on vuodelta 1883 Th.Decker.
-Marmoripalatsi l.Keirknerin huvila. Ruukinpatruuna A.Keirkner rakennutti talon yksityisasunnokseen 1914-15 (Eliel Saarinen). Rakennuksen julkisivut ovat kotimaisesta harmaasta marmorista. Valtio osti talon 1952 Helsingin hovioikeuden käyttöön.
-Kleinehin huvila l. Adlercreutzin talo , Itäinen puistotie 7, rakennettiin 1839 (C.A. Edelfelt) Ullanlinnan kylpylälaitoksen vieraille. Huvilaa on lisärakennettu 1858 (J. Wik) ja 1872 (Th. Decker). Huvilan nykyinen klassistinen ulkoasu on peräisin vuoden 1929 korjauksesta (B. Federley).
-Puistokadun varrella on säilynyt kaksi 1870- ja 1880-luvuilla rakennettua kaksikerroksista puuhuvilaa.
-Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla oleva Ursan tähtitorni on vuodelta 1926 (M.Välikangas).
-Kaivopuiston näkymiin liittyvät sen eteläpuolella, lähellä rantaa olevat saaret Harakka ja Uunisaari. Harakalla on venäläisten rakennuttamia linnoituslaitteita pääasiassa 1870-luvulta. Alueen vanhimmat puutalot ovat viime vuosisadan jälkipuolelta. Saarta hallitseva kaksikerroksinen kivitalo rakennettiin puolustusvoimien kemialliseksi laboratorioksi 1931 (O.Kallio). Uunisaaressa on säilynyt entinen vernissatehtaan tiilirakennus 1800-luvun lopulta.
-Kaivopuiston edustalla, sen itäpuolella sijaitsevat Valkosaari ja Luoto l. Klippan. Valkosaarella sijaitsee Nyländska Jaktklubbenin paviljonki vuodelta 1900 (G.Estlander) ja Luodolla Klippanin ravintolarakennus samaten vuodelta 1900 (S.A.Linqvist).