Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Helsinki
 
Suomenlinna ja ympäröivät linnoitussaaret
 
Kuvaus:

Helsingin edustan saarten linnoittamistyö käynnistyi Augustin Ehrensvärdin johdolla 1748. Joillakinsaarilla oli ollut vaatimattomia varustuksia jo 1500- ja 1600-luvuilla. Merilinnoitus sai 1750 nimekseen Sveaborg, Viapori, mikä vuorostaan 1918 muutettiin muotoon Suomenlinna. Linnoituksen ensimmäinen rakennusvaihe päättyi 1788. Rakennustyö oli suurin, mitä Ruotsi-Suomessa oli toteutettu. Rakennusaineena käytettiin paikalta louhittua graniittia, maahantuotua kalkki- ja hiekkakiveä sekä poltettua tiiltä. Suomen sodan aikana linnoitus antautui 1808.Venäläisellä kaudella, Krimin sodan jälkeen saarille rakennettiin tykkipattereita ja kasarmeja. Itsenäisyyden alussa Viapori oli vankileirinä, minkä jälkeen se on ollut varuskunta- ja telakkakäytössä. Linnoituslaitteita on kunnostettu 1920-luvulta lähtien ja 1974 valmistui Suomenlinnan käyttösuunnitelma, jonka toteuttamisesta vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Suomenlinna otettiin joulukuussa 1991 Unescon Maailmanperintöluetteloon.
-Suuren bastionilinnoituksen keskus on Susisaari, jossa sijaitsee kaksi sisäkkäistä bastionikehää. Niiden suojaamana on linnanpiha, joka on valeperspektiiveineen aikakautensa merkittävin aukiosommitelma. Sen keskellä on Ehrensvärdin hautamonumentti (1783-1807 Kustaa III, J-E.Rehn, J.T.Sergel). Lähellä linnanpihaa on Piperin puisto, joka on varhaisimpia englantilaistyylisiä puistosommitelmia maassamme.
-Suomenlinnan telakka periytyy linnoituksen perustamisen ajoilta. Tuolloin se oli kaleeritelakkana. Venäläiset uudistivat kuivatelakan 1910-luvulla. Tältä ajalta on sisempi telakka-allas ja konepajarakennus.
-Susisaaren eteläpuolella sijaitsevalla Kustaanmiekalla on päävarustuksena nelibastioninen sisälinnoitus. Linnoituksen paraatisisäänkäynti, Kuninkaanportti, muurattiin 1753-54 (C.Hårleman).
-Iso Mustasaarella on vanhoja kivisiä kasarmirakennuksia sekä ruotsalaiselta että venäläiseltä kaudelta. Suuresta linnanpihasommitelmasta toteutui 1760- ja 1770-luvuilla nelikerroksinen ns. Nooakin arkki. Kaksikerroksinen kurtiinitalo rakennettiin 1761-61 ja siihen liittyvä bastioni Bielke 1771 Kruunulinna Ehrensvärd rakennettiin 1775-86. Kaksikerroksinen upseeripaviljonki valmistui 1841 ja suuri Tykistökasarmi 1870-luvulla. Suomenlinnan alkuaan ortodoksinen varuskuntakirkko rakennettiin 1850-luvulla ja muutettiin luterilaiseksi 1928 (E.Sjöström). Kirkkoa vastapäätä on yhtenäinen puisten kauppiastalojen rivi 1800-luvun keskivaiheilta. Laivarannassa sijaitseva rantakasarmi on vuodelta 1870.
-Pikku Mustasaari on linnoitettu neljällä bastionilla ja tenaljilla. Tykistöpihaa ympäröi kolmelta sivulta rakennukset, joista kaksikerroksinen sairaala 1820-luvulta (C.L.Engel) ja kolmikerroksinen sairaala n. vuodelta 1850.
-Länsi-Mustasaaren bastionit Tessin ja Gyllenborg kurtiineineen edustavat Viaporin vanhinta rakennusvaihetta. Viisisivuista kasarmipihaa kehystävät kolmikerroksiset upseeripaviljonki ja kaksi kasarmia ovat 1750-luvulta. Nelisivuisen leipomopihan varrella oleva leipomo on samalta ajalta.
-Särkän saaren linnoittaminen aloitettiin 1749. Linnoitus muodostuu bastioni Liewenistä, ns. Rantavarustuksesta sekä niiden välisestä puolustusmuurista, donjonista. Siinä on kaksi kaponieria ja niitä yhdistävä kurtiini. Merenkävijöiden purjehduskeskus ja ravintola ovat 1920-luvulta (O.Kallio).
-Suomenlinnan linnoitusjärjestelmään liittyy myös sen pohjoispuolella sijaitseva Lonnan saari.