Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Vantaa
 
Vantaanjoen kulttuurimaisema välillä Vantaankoski-Königstedt
 
Kuvaus:

Historiallisen Helsingin pitäjän asutus ja kulttuurimaisemat ovat suurelta osin keskittyneet Vantaanjokilaaksoon. Jokilaakson laidoilta on löydetty lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Vanha kyläasutusta on säilynyt Keimolan, Viinikkalan, Voutilan, Martinkylän ja Myllymäen kylissä. Vantaankosken partaalla oli hopeasulatto jo 1795 ja rautaruukki aloitti toimintansa 1836. Paikalle perustettiin 1882 viilatehdas ja mylly. Ruukista on vain jäänteitä maastossa, sen sijaan tiiliset viilatehdas ja mylly ovat säilyneet. Keskiaikaisperäinen Turku-Viipuri -maantie, Kuninkaantie, kulkee läpi Vantaanjokilaakson kulttuurimaiseman ja ylittää joen pitkin 1876 rakennettua puusiltaa.
-Königstedtin kartanon puinen, kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1816. Rakennuksen klassistinen ulkoasu on syntynyt vuosien 1915-16 ja 1937-38 korjauksista, jotka toteutettiin Jarl Eklundin suunnitelmien mukaan. Tilanhoitajan asuinrakennus on vuodelta 1865. Valtio osti kartanon 1961. Vanha kartanopuisto rajautuu Vantaanjokeen. Kartanon lähellä on pieni, 1924-25 rakennettu puinen kappeli. Königstedtin entinen kansakoulu on samalta ajalta.
-Linnan kartanon puinen päärakennus 1700-luvun lopulta. Nykyiseen uusklassilliseen asuunsa aumakattoineen ja leveine ristipäätyineen se korjattiin 1843. Kuistit ovat 1930-luvulta (W.G.Palmqvist). Tilanhoitajan asunto lienee rungoltaan 1700-luvulta. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi kaksi vanhaa työväenasuntoa ja luhtiaitta. Kartanoa ympäröi laaja puisto.
-Mejlby on vanha majurin virkatalo. Mansardikattoinen puinen päärakennus on vuodelta 1805. Uudempi päärakennus on vuodelta 1934 ja kivinavetta 1800-luvulta.
-Katrinebergin (aiemmin Knapbacka) kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on noin vuodelta 1800. Pihapiiriä rajaa vanha, mansardikattoinen aittarivi. Ympärillä on vanhaa puistoa.
-Keimolan kylän asutuksen juuret ulottuvat keskiajalle. Kylän talouskeskuksista parhaiten säilyneitä ovat Backas, Vestergård, Stambo ja Petas. Kylän pohjoispuolella avautuu laaja peltomaisema.