Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Pernaja
 
Pernajanlahden länsirannan kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Pernajanlahden länsirannan kulttuurimaisemaa leimaa keskiajalta nykyisyyteen jatkunut kartanokulttuuri. Lahden rannalla sijaitsee kolme vanhaa rälssisäteriä: Tervik, Tjusterby ja Sjögård. Kartanoiden välissä levittäytyvät avarat peltoaukeat.
-Tervikin kartanon puisen päärakennuksen runko on vuodelta 1736. Muutoksia on toteutettu 1820-luvulla (C.L.Engel, A.F.Granstedt) ja 1860 (C.A.Edelfelt). Viimeksimainitussa korjauksessa rakennusta korotettiin kerroksella. Nykyisen asunsa se sai 1924-26 (C.Frankenhaeuser). Päärakennuksen ympärillä on laaja puisto. Kartanopihaan johtaa puistokuja. Talousrakennuksista on puinen talli 1820-luvulta (C.L.Engel) ja viljamakasiini 1850-luvulta.
-Tjusterbyn kartanon punatiilinen päärakennus on rakennettu 1863-67 (C.J.von Heideken 1859). Kaksikerroksisen rakennuksen toisessa päädyssä on nelikerroksinen torni. Rakennuksen muotokieleen on vaikuttanut englantilainen myöhäisgotiikka. Ympäröivä puisto on istutettu 1870-luvulla. Kartanon vanha, hirsinen päärakennus on vuodelta 1765. Myös tätä vanhemman, 1500-luvun päärakennuksen kivijalka kellareineen on säilynyt. Kartanoalueella on lisäksi kaksi 1700-luvun aittaa. Kivinavetat ovat 1890-luvulta.
-Sjögårdin kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1854. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1934 (L.Sonck). Pihamaan länsisivua rajaa tilanhoitajan asunto 1860-luvulta ja itäsivua vierashuonerakennus, joka siirrettiin paikalle Isnäsistä 1852. Tiiliset talousrakennukset ovat 1930-luvulta. Kartanopuisto sai nykyisen muotonsa 1920-luvulla (P.Olsson) ja koristepuutarha terasseineen 1930-luvulla (B.Schalin).
-Greggböle?