Pernajanlahden itärannan kulttuurimaisema on länsirantaa pienijakoisempi. Vanha maantie seuraa metsänreunan muotoja.
-Pernajan keskiaikainen, Pyhälle Mikaelille omistettu kivikirkko valmistui runkohuoneen osalta jo 1300-luvun lopulla. Sakaristo lienee hieman vanhempi. Kolmilaivaisen kirkkosalin tähti- ja ristiholvit samoin kuin tiiliset päätykolmiot ovat 1450-luvulta (C.Nübuhr). Kirkon seinämuurit ovat valkoisiksi kalkitut. Kirkkosalin kalkkimaalaukset ovat 1400-luvulta. Erillinen kellotapuli muurattiin tiilestä 1853. Kirkkomaalla on de Geer-suvun valkeaksi rapattu hautakappeli vuodelta 1821 (C.L.Engel) sekä Sarvilahden hautakappeli vuodelta 1834 (P.Granstedt). Kirkon vieressä on Agricolan puistikko ja paikalle 1959 pystytetty, alkuaan Viipurissa sijainnut Mikael Agricolan muistopatsas (E.Wikström 1908).
-Kirkon kohdalla Pernajanlahden rannalla on Baijarsin ratsutilan rakennusryhmä, jossa puinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja aitat 1700-luvulta.
-Pernajan kirkkoherranpappila on rakennettu 1838. Puistomaisen pihamaan pohjoissivulla on vanhempi, mansardikattoinen pappilarakennus1700-luvun keskivaiheilta. Pappilan aitat ovat 1860-luvulta.
-Hälsinglandetin itäpuolella on Särkilahden kartano, jonka päärakennus on 1860-luvulta ja pakarirakennus 1700-luvulta. Särklaxvikenin miljööseen kuuluvat lisäksi kirkonkylän vanha kansakoulu ja Bondasin rakennusryhmä. Bondasin päärakennus on rungoltaan vuodelta 1780 ulkoasun ollessa viime vuosisadan lopulta. Piha-aluetta rajaavat symmetrisesti kaksi sivurakennusta, joista eteläinen on rungoltaan tiettävästi 1600-luvulta toisen ollessa 1700-luvulta.