Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Porvoo
 
Porvoonjokilaakson kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Porvoon kaupungin pohjoispuolella levittäytyy Porvoonjokilaakson viljava kulttuurimaisema. Kylä- ja kartanoasutus seuraa joen juoksuasuhteellisen tiiviinä aina Kerkkoon kylään saakka.
-Kiialan kartano on keskiaikaista perua. Stålarm-suvun kantatilana se oli 1300-luvulta 1600-luvulle. Kiialassa ovat syntyneet mm. C.J.Adlercreutz ja Albert Edelfelt. Kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1796 ulkoasun ollessa viime vuosisadan jälkipuolelta. Kartanokokonaisuuteen kuuluu vanhoja asuin- ja talousrakennuksia, joukossa teollisuushistoriallisesti merkittäviä, vanhan viinapolttimon rakennuksia. Kartanopuistoon johtaa Porvoon suunnasta pitkä puukujanne. Peltojen ympäröimällä talouskeskuksella on huomattava asema Porvoonjoen kulttuurimaisemassa.
-Suomenkylän vanha kyläkeskusta sijaitsee nauhamaisena mäenrinteellä Porvoonjoen itärannalla. Vanhaa rakennuskantaa on mm. Lill-Knutsin ja Nedre Påsin tiloilla. Kylän etelälaidassa on Bergstan kartano, jonka päärakennus on vuodelta 1868 (K.Carsten). Kartanon kolme työväenasuntoa ovat vuosisadan vaihteesta.
-Saksalan kylä on jakotoimituksista huolimatta säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Vanhaa rakennuskantaa on Nickarsin, Martisin, Mickelsin ja Tuvanin tiloilla. Lisäksi kylässä on säilynyt kolme vanhaa mäkitupaa. Kylän vanha kansakoulu on vuodelta 1896.
-Strömsbergin kartano on entinen piispanvirkatalo. Kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on vanhimmilta osin 1700-luvun lopulta ulkoasun ollessa viime vuosisadan keskivaiheilta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi toinen vanha asuinrakennus, viljamakasiini, luhtiaitta, riihi ja maitohuone 1800-luvulta. Rakennuksia ympäröi tuuhea puisto. Kartanon itäpuolella on Porvoonjoen historiallisella myllypaikalla 1920-luvulla rakennettu punatiilinen vesivoimalaitos patoineen.
-Kerkkoon kylässä on vanhaa rakennuskantaa mm. Lampilan ja Järvelän tiloilla. Kyläkeskus siirrettiin nykyislle paikalleen vasta 1916, minkä jälkeiseltä ajalta ovat useimmat talouskeskukset. Rakennusmestari Heikki Siikosen 1920-luvulla suunnittelemia ovat mm. Hannulan, Tukkilan, Uusi-Heikkilän, Ollilan ja Tiittulan päärakennukset. Kylällä on omaleimainen teollisuusperinne, suksiteollisuus. Lampisen suksitehtaan rakennukset ovat 1920-luvulta (J.S.Sirén) ja Karhu-Titanin tehdasrakennukset 1900-luvun alusta. Seuratalo Toivola on vuodelta 1919.