Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hattula
 
Lehijärven kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Lehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli. Lukuisat arkeologiset löydöt kertovat pitkästä asutushistoriasta. Lehijärven pohjoisranta on tasapainoista kulttuurimaisemaa, jota vanha maantie halkoo elävästi mutkitellen.
-Ihaniemen talon pitkä päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Myös toinen asuinrakennus on viime vuosisadalta ja jyväaitta 1700-luvulta.
-Pelkolan kartanon rakennusryhmä sijaitsee maisemallisesti huomattavalla paikalla Lehijärven rannalla. Päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvun alkupuolelta. Rakennusta on jatkettu vuonna 1860 ja korotettu 1886 keskiosaltaan kaksikerroksiseksi. Pihapiirissä sijaitsee toinen 1800-luvun asuinrakennus on tiettävästi päärakennuksen ikäinen. Kartanon vilja-aitta on 1800-luvun alkupuolelta.
-Nihattulan kylän kantatalot sijaitsevat nauhamaisesti ikivanhan Hiidentien varrella Armijärven rannalla. Torkkolan vanhan säteritilan vanhat asuinrakennukset ovat viime vuosisadan keskivaiheilta. Vanhaa rakennuskantaa on myös Pajulan, Mattilan, Hakolan ja Kupilan tiloilla. Järven kaakkoispohjukassa on tiheään rakennettua mökkiläisasutusta. Armijärven koillisrannalla on vanhaa huvila-asutusta. Työväestön mökit ovat perua kylässä vuosisadan alussa toimineesta Aaltosen kenkätehtaasta. Kyläkuvaa on turmellut pahoin Huhdanmäellä harjoitettu soranotto.
-Nikkilän kartanon suuri puinen päärakennus on vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. Nykyiseen, uusklassilliseen asuunsa se on laajennettu vuosisadan keskivaiheilla. Myös rakennusta ympäröivä puisto ja kaksi aittaa ovat tältä ajalta. Ikivanha Hiidentie kulkee kartanon sivuitse.
-Sattulan kylä on säilyttänyt tiiviin muotonsa, vaikka rakennuskanta onkin osin uusiutunutta. Yksittäisistä rakennuksista on huomattavin Kukkolan pitkä, 1800-luvulla rakennettu päärakennus. Kylää halkovan tien eteläpuolella on runsaasti vanhaa mökkiläisasutusta.