Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hattula
 
Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema välillä Hämeenlinna-Hattula-Tyrväntö
 
Kuvaus:

Vanajaveden kapeikon rantamaisemat muodostavat harvinaisen rikkaan ja monipuolisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Kiinteän asutuksen jälkiä on runsaasti jo rautakaudelta saakka. Hämeen linna, Hattulan kirkko ja Tyrvännön sakasti erottuvat maisemasta keskiaikaisen kulttuurin monumentteina. Alueen kylistä on Mierola parhaiten säilyttänyt perinteisen rakenteensa. Pitkällisen kartanokulttuurin vaikutus näkyy Lahdentaan, Lepaan, Suontaan, Merven, Vesunnan, Alhaisten, Ahlbackan, Ellilän ja Metsänkylän ympäristöissä. -Kapean virran molemmin puolin sijaitseva Mierolan kylä muodostaa yhä hyvin säilyneen kylämiljöön. Vanha kyläkeskus sijaitsee virran etelärannalla. Vanhoilla tonteillaan sijaitsevat Uotilan, Rantalan, Tommenin, Pihamaan, Uotilan, Rasin ja Kulmion rakennukset. Mierolan kauniskaarinen teräsbetonisilta on rakennettu 1918-19 (Oy Constructor Ab). -Alhaisten kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1880 (laaj. 1921). Tiilinen karjasuoja on vuodelta 1928 ja hirsinen vilja-aitta on 1800-luvun alkupuolelta. Rakennusten ympärillä oleva englantilaistyylinen puisto on 1800-luvun keskivaiheilta. -Hattulan uusi kirkko rakennettiin 1852-1857 (IK/E.B. Lohrmann). Tornillinen pitkäkirkko on puhtaaksi muurattua punatiiltä. Kirkkoa ympäröi hautausmaa. -Metsänkylän entisen rusthollin puinen, mansardikattoinen päärakennus on 1820-luvulta. Muista rakennuksista mainittakoon kaksi väenrakennusta, vanha tuparakennus, luhti ja aittarakennukset, joista pieni ruoka-aitta 1770-luvulta. Punatiilinen karjarakennus on 1850-luvulta. Rakennusta ympäröi vanha rehevä puusto. -Ellilän kartanon päärakennuksen runko on 1850-luvulta. Nykyisen asunsa rakennus sai 1921 (O.Tarjanne). Rakennusryhmään kuuluu lisäksi väentupa, vilja-aitta, luhti ja riihi. Päärakennuksen ympärillä on runsaasti vanhaa puustoa ja laajat puutarhaviljelmät. Kartanon arboretumissa on lukuisia harvinaisia puulajeja.
-Ahlbackan kartanon päärakennus on rungoltaan 1800-luvun alusta. Rakennus uusittiin 1924 (D.Frölander-Ulf). Sitä ympäröi vehmas puisto. Talousrakennuksista mainittakoon vanha tuparakennus, tiilinen rapattu viljamakasiini vuodelta 1809 sekä samanikäinen tiilinavetta. -Rahkoilan historiallinen kyläkeskus on säilynyt uuden kirkon pohjoispuolella. Kylä on Hattulan vanhimpia. Kyläraitin varrella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. -Vesunnan vanhan rälssisäterin puinen päärakennus on rakennettu vaiheittain 1800-luvun kuluessa. Toinen asuinrakennus on 1870-luvulta. Arvid Tavastin ilmeisesti 1500-luvun jälkipuolella rakennuttaman harmaakivilinnan rauniot käytettiin 1840-luvulla nykyisen kivinavetan rakennustarpeiksi. Lisäksi piha-alueella on vanha kellaritupa. Peltoaukealla seisova tuulimylly on 1800-luvun alkupuolelta. Kartanoalueelta avautuu peltojen yli kaunis näkymä Merven selälle. -Lepaanvirran rannalla on sijainnut Tyrvännön ensimmäinen kirkko. Tyrväntö, aikaisemmalta nimeltään Kulsiala, mainitaan hallintopitäjänä vuonna 1405 ja Hattulan kappelina 1449. Harmaakivinen pieni sakaristo on ilmeisesti 1400-luvun jälkipuoliskolta, jolloin siihen on liittynyt puinen kirkkohuone. Sakastin ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkomaa, jonne on käynti tiilisen porttirakennuksen kautta.
-Lepaan kartanossa aloitti 1912 toimintansa Lepaan puutarhaopisto. Kartanon puinen päärakennus on perimätiedon mukaan rungoltaan 1600-luvulta. Nykyisen asunsa se sai 1800-luvun alkupuoliskolla. Pihamaan sivulla on pykninkirakennus 1800-luvun alkupuolelta. Rakennuksia ympäröivä laaja englantilaistyyppinen puisto ja hedelmätarha ovat 1840-luvulta. Lähellä sakastia on kartanon vanha, mamsellityyppinen tuulimylly. Puutarhaopiston rakennusryhmä sijaitsee lähellä vanhaa kivisakastia ja muodostaa yhtenäisen, klassistisen rakennuskokonaisuuden. Suurin osa rakennuksista on 1930-luvulta. Lepaan kartanoalue ja puutarhaopisto muodostavat Lepaanvirran varrella kasvustoltaan erittäin rikasilmeisen kulttuurimaiseman, joka jatkuu Lahdentaan ja Suontaan kartanoiden kohdalla. -Lahdentaan kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1787. Alkuaan mansardikattoisen talon nykyinen ulkoasu on 1880-luvun korjauksesta. Toinen asuinpihan rakennuksista on vuodelta 1815. Rakennuksia ympäröi laaja 1700-luvulta periytyvä puisto, joka päättyy rannassa kauniiseen paviljonkiin. Vanha Tyrvännön kirkolle johtava maantie sivuaa kartanon lehtevää puistoa.
-Laajaa peltoaukeaa halkova koivukuja johtaa Mervin kartanoon, jonka päärakennus on 1850-luvulla. Rakennusta ympäröi suuri puisto. Mamsellityyppinen tuulimylly on 1800-luvulta. -Suontaan kartanomiljöö on 1900-luvun alkupuolelta. Rapattu päärakennus uusittiin nykyasuunsa 1927 (Frosterus & Gripenberg). Konttorirakennus ja tiiliset, mahtavan kokoiset karjarakennukset ovat samalta ajalta. Puisto sai nykyisen muotonsa 1930 (B.Schalin). -Tenholan kartanon puinen päärakennus on vuodelta 1903. Puiston ympäröimään rakennusryhmään kuuluu lisäksi vanha punamullattu tuparakennus, harmaakivinen karjarakennus vuodelta 1890 sekä erikoinen harmaakivestä ja hirrestä 1917 rakennettu vesisäiliö, jonka yläosa on näkötornina. Kartanoa ympäröi tasapainoinen kulttuurimaisema. Hevoshaan luonnonsuojelualueeseen liittyvät poikkeuksellisen kauniit, katajaa kasvavat kedot.