Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hämeenlinna
 
Torin ja Raatihuoneenkadun miljöö
 
Kuvaus:

Hämeenlinnan tori on huomattava kokonaisuus, joka muodostuu kirkon, keskushallinnon, paikallishallinnon ja liike-elämän rakennuksista. Kirkon edustalla on 1909 muodostettu Toripuisto paviljonkeineeen (A.Lindgren).
-Hämeenlinnan kivinen pyörökirkko rakennettiin Kustaa III:n määräyksestä 1792-98 (L.J.Desprez 1789). Pantheon-tyyppisen kirkon pääsisäänkäyntiä korostaa doorilainen temppelipääty. Kirkon sakaristoon liiitettiin kellotorni 1837 (IK). Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1892 (J. Stenbäck). Nykyiseen asuunsa kirkko muutettiin 1960-luvun alussa (A. Ruusuvuori). Kirkon ympärillä on lehtevä Kirkkopuisto.
-Empiretyylinen Hämeen lääninhallituksen talo valmistui 1837 (C.L.Engel). Kaksikerroksinen, rapattu kivitalo oli valmistuessaan kaupungin suurin profaanirakennus. Lääninhallituksen talon pihasiipeä on jatkettu 1872 ja 1897. Pihalla on säilynyt vanhaa puustoa jäänteenä entisestä maaherran puutarhasta.
-Raatihuone rakennettiin 1885-87 (C.A. Cavén). Talon arkkitehtuuri on rikasmuotoista uusrenessanssia. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee komea juhlasali.
-KOPin punatiilinen liikerakennus on rakennettu 1914 (V. Penttilä).
-Säästöpankin viisikerroksinen, klassistinen liikerakennus on vuodelta 1929 (O. Kallio).
-Skogsterin tavarataloon rakennettu 1906-07 (S. A. Lindqvist). Se on varhaisimpia teräsbetonirakenteisia liikerakennuksia. Rakennusta on jatkettu 1920 Raatihuoneenkadun puolella poikittaisella lisäsiivellä. Naapurirakennus, jugendtyylinen Piparkakkutalo valmistui 1906 (S. A. Lindqvist).
-Rakennusosakeyhtiö Pohjan tiilinen liike- ja asuinrakennus on vuodelta 1912 (A.Lindgren)
-Kaupungin virastotalo Raatihuoneenkatu 6:ssa on rakennettu Hämeenlinnan Anniskeluyhtiön toimesta 1899 (Helin & Nyström). Jugend-tyyliselle rakennukselle antaa leimansa rikas ornamentiikka.