Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Jokioinen
 
Jokioisten kartanoympäristö
 
Kuvaus:

Jokioisten kartanoon muodostunut 1562 Klaus Kristerinpoika Hornille läänitetystä Jokioisten neljänneskunnasta, Jokiläänistä. Myöhemmistä omistajista mainittakoon maaherra E.G. von Willebrand sekä maanviljelysneuvos Alfred Kordelin, jonka perintönä tila tuli Suomen valtiolle. Nykyisin kartano on maatalouden tutkimuskeskuksen käytössä. Maaherra Willebrand perusti 1796 Jokioisiin verkatehtaan, johon 1800 sijoitettiin maamme ensimmäiset kehruukoneet. Verkatehdas siirrettiin 1859 Tampereelle.
-Kartanon kaksikerroksinen kivinen päärakennus rakennettiin maaherra Willebrandin aikana 1794-1802. Alkuperäisen suunnitelman laati C.G.Gjörwell, mutta lopullinen asu toteutettiin Tukholman kaupunginarkkitehti Erik Palmstedtin suunnitelman mukaan. Jokioisten päärakennus on uusklassismin varhaisimpia ja merkittävimpiä edustajia maassamme. Päärakennusta ympäröi samanikäinen, laaja englantilaistyylinen puisto.
-Kartanon kolmikerroksinen hirsinen viljamakasiini on pystytetty nykyiselle paikalleen 1810. Kivinen kolmikerroksinen viljamakasiini on vuodelta 1802. Myöhemmin rakennusta on käytetty mm. juustovarastona ja kuivaamona. Kivisen makasiinin vieressä sijaitsevat Murula ja Impilinna (ruokala ja asuntola) ovat vuosilta 1808 ja 1804. Komeat talli- ja maneesirakennukset ovat vuodelta 1897. Suuri tiilinen sikalarakennus on rakennettu alkuaan 1798-99 navetaksi. Tiilinen navetta on vuodelta 1890. Tiilinen myllyrakennus on vuodelta 1916. Sahan rakennukset ovat tämän vuosisadan alkupuolelta. Kolmikerroksinen meijerirakennus on 1930-luvulta.
-Vuonna 1804 Willebrand perusti Jokioisiin kankipajan. Rautateollisuutta laajennettiin 1870-luvulla naulatehtaalla. Rautatehtaat myytiin 1903 Ab Ferraria Oy:lle. Joen pohjoisrannalla sijaitsee prässinaulatehdas vuodelta 1875 ja etelärannalla tämän vuosisadan vaihteessa perustettu rautalankatehdas. Voimalaitos on vuodelta 1926. Ferrarian alueen vanhimmat puiset työväen asuinrakennukset ovat vuosisadan vaihteen tienoilta. Konttorirakennus ja yhtenäinen, toistakymmentä työväen asuinrakennusta käsittävä alue on rakennettu pääasiassa 1910-luvulla. Hyvin hoidettuine pihoineen ja pensasaitoineen Ferrarian alue muodostaa eheän ja edustavan kokonaisuuden.