Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hamina
 
Haminan keskustan säteittäisasemakaava ja vanha rakennuskanta
 
Kuvaus:

Vehkalahden kirkon ympärille perustettiin kaupunki jo 1653. Isonvihan aikana palaneen kaupungin paikalle perustettiin 1723 Hamina, Fredrikshamn. Uudenkaupungin rauha oli tehnyt kaupungista strategisesti merkittävän. Kaupunki sai oloissamme ainutlaatuisen säteittäisen asemakaavan 1722 (A. von Löven). Kaupungin keskustan muodostaa kahdeksankulmainen aukio, jonka keskellä on raatihuone. Asemakaavoitettua aluetta ympäröi laaja bastionivyöhyke. Vanhimpaan linnoitusvaiheeseen liittyvät bastionit rakennettiin 1722-23. Venäläisellä kaudella laadittiin uusi linnoitussuunnitelma, jonka mukaan valleja ja ulkovarustuksia rakennettiin 1770- ja 1790-luvuilla. Tämän kauden rakennuksiin kuuluvat kolme vartiorakennusta 1770-luvulta sekä kahdeksankulmainen lipputorni 1790-luvulta. Uusi linnoittamisvaihe käynnistyi 1803, kun kenraali J.P.Suchtelen laati suunnitelman kaponnieerilinnoitukseksi kaupungin pohjoisosaan. Haminan kaupunki on säilyttänyt asemakaavansa ja osia perinteisestä kaupunkirakenteestaan erityisesti keskusaukion tuntumassa.
-Haminan kolmikerroksinen, kivinen raatihuone on rakennettu 1796-98 (J.Brockmann). Sen monumentaalinen kellotorni uusittiin 1840-luvulla (IK/C.L.Engel).
-Vehkalahden keskiaikainen kivikirkko on rakennettu pääosin 1400-luvulla. Kirkko paloi pahoin vuoden 1821 kaupunkipalossa ja uusittiin nykyiseen muotoonsa 1828 (IK/C.L.Engel).
-Haminan ortodoksinen kirkko on vuodelta 1837. Muodoltaan se on pyöreä keskeiskirkko, jonka keskustasta kohoaa kupoli. Erillinen kellotapuli- ja porttirakennus on vuodelta 1863. Kirkkomaata ympäröi vanha tiiliaita.
-Haminan kaupunkiseurakunnan kirkko rakennettiin tiilestä 1839-43 (C.L.Engel). Muodoltaan se on torniton pitkäkirkko, jonka itäpäässä on apsis. Yksilaivaista kirkkosalia kattaa tynnyriholvi.
-Fredrikinkatu 1; Tanelinkulman rikasmuotoinen puinen kaupunkipalatsi on vuodelta 1889 (W.Aspelin).
-Rauhankatu 5; Arvilommin talo on rakennettu 1849-59. Hirsisen rakennuksen rapatut julkisivut ovat oloissamme poikkeukselliset muistuttaen pietarilaista rokokoota.
-Kadettikoulunkatu 2B, Kaupunginmuseon kivinen rakennus on vuodelta 1760 ja siten kaupungin vanhin profaanirakennus. Katariina II:n ja Kustaa III:n kerrotaan neuvotelleen talossa 1783. Rakennuksen nykyasu on 1840-luvulta.
-Pikkuympyränkatu 5; Seurahuone on rakennettu 1890 (Kiseleff & Heikel).
-Pikkuympyränkatu 8; Haminan säästöpankin puinen rakennus on vuodelta 1888 (W.Aspelin).
-Kasarmikatu 5; Aladinin talo on alkuaan rakennettu 1790-luvulla tykistökomentajan asuintaloksi. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1914 (G.Taucher).
-Kasarmikatu 4-8; Kasarmikadun varrella on säilynyt kaupungin laajin vanha puutalokokonaisuus. Alueen rakennukset periytyvät pääosin 1840-luvulta. Kasarmikatu 6:ssa toimii Kauppiaantalomuseo.
-Mannerheimintie 7; Pormestarintalon kaksi puista asuinrakennusta ja talousrakennus ovat vuodelta 1866.