Karhulanniemen teollistuminen alkoi 1874 ja vuosisadan loppuun mennessä alueella toimi saha, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Alueella on runsaasti eri-ikäisiä virkailijoiden ja työntekijöiden asuintaloja, jotka muodostavat yhtenäisen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.
-Karhulan kartanon puinen päärakennus rakennettu 1850-luvulla ja uusittu nykyiseen asuunsa William Ruthin toimesta 1887-92 (R.Björnberg). Puistomaisessa ympäristössä on lukuisia vanhoja asuin- ja talousrakennuksia.
-William Ruthinkadun ja Sudenkadun varrella sijaitsevat puiset asuinrakennukset ovat 1880- ja 1890-luvuilta. Karhulantien ja Sudenkadun varrella sijaitsevat kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit ovat 1890-luvulta.
-Entinen Karhulan-Kymin kapearaiteisen rautatien pääteasema vuodelta 1917 (V. ja I.Thomé) on nyt virkailijakerhona.
-Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun varren kahdeksan asuinrakennusta ovat 1920-luvulta (K.Lindahl). Karhunkadun varrella sijaitsevat lisäksi liike- ja asuinkerrostalo 1940-luvulta (A.Aalto) sekä ns. Tennistalojen asuinkerrostaloryhmä vuosilta 1945-47 (A.Aalto). Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritaloista kaksi on vuodelta 1936 ja neljä vuodelta 1946 (G.Aspelin). Kaunismäen yhtenäinen virkailijataloryhmä on rakennettu 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa.
-Tehdasalueen vanhimman osan muodostavat entinen lasitehtaan savitupa vuodelta 1889, tiilinen korjaamorakennus ja rautamuottipaja vuosisadan lopulta sekä 1903 rakennettu ns. vanha konttori. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916-17 ja vanha lasivarasto vuodelta 1923. Vientipuuhiomo on vuodelta 1927 (K.Lindahl). Suuri konttori- ja konepajarakennus rakennettiin 1946-48 (A.Aalto) ja yksikerroksinen lasivarasto 1949 (A.Aalto).