Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Hanko
 
Hangon huvila-alue ja Kylpyläpuisto
 
Kuvaus:

Hangolla on ollut jo perustamisestaan lähtien huomattava merkitys paitsi liikennekeskuksena myös huvila- ja kylpyläkaupunkina. Kaupunki perusti valtion tuella merikylpylän 1878 ja palstoitti sen yhteyteen suuren joukon huvilatontteja. Kylpylä tuhoutui vuokra-aikana, mutta siihen liittynyt kasino on säilynyt. Sen nykyasu on pääosin vuoden 1910 laajan muutostyön (W.Aspelin) tulosta. Appelgrenintien toisella puolen on pieni, kylpylään kuulunut voimistelusali, myöhemmin konttori, vuodelta 1889. Vanhaan kylpylään on kuulunut myös merenpinann korkeuden mittausasema, limnigrafi, jonka Suomen Tiedeseura rakennutti 1884-87. Kylpylään kuului jo alun alkaen laaja puistoalue, johon liittyy tien pohjoispuolella Puistolampi. Hangon laajan huvila-alueen vanhimmat, 1880- ja 1890-luvuilla rakennetut huvilat sijaitsevat Vartiovuoren ympäristöön sekä Mannerheimintien ja Appelgrenintien varsille. III:n kaupunginosan huvila-alue syntyi 1900-luvun vaihteessa. Hangon huvila-alueen kymmenistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista huviloista mainittakoon tässä yhteydessä seuraavat:
-Christiersonintie 1; Villa Lilius 1919 (G.Cajanus).
-Christiersonintie 2; Villa Thalatta 1894 (R.Grönholm).
-Appelgrenintie 2; Villa Tellina 1880 (R.Grönholm).
-Appelgrenintie 4; Villa Margita 1890.
-Appelgrenintie 5; Villa Elisabeth 1880-luku.
-Appelgrenintie 7; Villa Maija 1888 ja Villa Ancke 1901-04.
-Appelgrenintie 9; Villa d'Angleterre 1881 (R.Grönholm), 1909 (Hj.Åberg).
-Appelgrenintie 8; Huvila 1880-luvulta (Th.Höijer).
-Appelgrenintie 23; Villa Doris 1881.
-Mannerheimintie 2; Pension Bellevue 1893, 1895 (arkk.Stünckel).
-Mannerheimintie 6; Ns. Yhtiöhuvila 1893 (V.Hagelstam).
-Mannerheimintie 12; Ent. Frenckellin huvila 1896 (Th.Höijer).
-Mannerheimintie 32; Huvila vuodelta 1939 (P.Riihimäki).