Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
 
Karjaa
 
Mustion ruukinalue ja kulttuurimaisema
 
Kuvaus:

Mustion rautaruukki on perustettu 1500-luvun keskivaiheilla jalostamaan Lohjan Ojamon kaivoksen rautamalmia joten se lukeutuu maamme vanhimpaan teolliseen kerrostumaan. Lyhyen toimintakauden jälkeen tuotanto sammui kunnes ruukki käynnistettiin uudestaan 1616.
-Ruukinkartanon suuri puinen päärakennus rakennettiin 1783-92 (E.Palmstedt, C.F.Schröder). Mansardikaton aumatut päädyt muutettiin 1840-luvulla suoriksi ja toiseen päätyyn sisustettiin muutama asuinhuone. Rakennuksen ulkoasu yksityiskohtineen samoin kuin sisätilat ovat muilta osin säilyneet alkuperäisenä. Erik Palmstedtin suunnitelman mukaan toteutettu suuren salin maalauskoristelu on ainutlaatuinen. Rakennus restauroitiin 1986-89. Päärakennuksen länsipuolella sijaitseva kivinen siipirakennus on vanhimmilta osiltaan 1800-luvun alkupuolelta. Se korotettiin kaksikerroksiseksi 1867 (C.A.Edelfelt). Rakennuksia ympäröi jokeen rajoittuva suuri, englantilaistyylinen puisto. Puiston uusgoottilainen tiiliportti on vuodelta 1859. Samalta ajalta ovat entiset talli ja vaunuvaja.
-Mustion puinen ruukinkirkko on rakennettu Johan Tammen johdolla 1757-61. Muodoltaan se on erivartinen ristikirkko, jonka paanukatteinen vesikatto on aumattu. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1778 (A.Takolander). Linder-suvun kivinen hautakappeli on vuodelta 1803.
-Ruukinalueen vahimmat tuotantorakennukset ovat vuosilta 1902 ja 1937 uusimpien ollessa 1970-luvulta.
-Jokirantaa seuraavan lehtevän ruukinkujan varrella on joukko työväenasuntoja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta ja 1800-luvun alusta. Trädgårdsbackenin taloryhmä on 1800-luvulta. Pehtoorin asunnon tuntumassa on joitakin 1800-luvun alun väenrakennuksia sekä harmaakivinavetta (A.F.Granstedt). Ruukinkadulta itään sijaitsee neljän työväenrakennuksen ryhmä 1900-luvun alusta.
-Jokimaisemaan kuuluu myös vanha vesivoimala vuodelta 1903. Etelämpänä liittyy Mustion kulttuurimaisemaan suurempi Åkerforsin voimalaitos, joka on saanut alkunsa 1910 ja laajennettu 1950-luvun alussa.