Etusivu > Kartanoista kerrostaloihin > 1900-luvun tiilirakentamisesta

1900 -LUVUN TIILIRAKENTAMISESTA


Vanajanlinna, Hämeenlinna

Vanajanlinna rakennettiin 1919-24; talousrakennusten osalta työ jatkui 1920-luvun loppuun saakka. Punatiilinen päärakennus valeperspektiiviin sijoitettuine siipirakennuksineen on uudemman suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksia sekä taiteelliselta kvaliteetiltaan että materiaaliselta toteutukseltaan. Arkkitehtitoimistossa Gripenberg-Frosterus suunniteltu kaksikerroksinen tiililinna on varsinaisesti Sigurd Frosteruksen taiteellinen luomus. Päärakennuksen ja järven välinen rinne on rakennettu terassoiduksi puistoksi. Kartanokokonaisuuteen kuuluu myös metsän rajaan sijoitettu neliön muodostava punatiilinen talouskeskus, joka sekin on Frosteruksen suunnittelutyötä sekä rivi punatiilisiä työväen asuinrakennuksia.

Vanajanlinna, Hämeenlinna. Kuva Museovirasto/RHO.

Vanajanlinna, Hämeenlinna. Kuva Museovirasto/RHO.

Säynätsalon kunnantalo

Alvar Aalto suunnitteli Säynätsalon kunnantalon arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kunnantalo rakennettiin vuonna 1950-52. Puhtaaksimuurattu punatiili on kunnantalon hallitseva rakennusmateriaali, ja sitä on taidokkaasti käytetty sekä julkisivuissa että sisätiloissa.

Säynätsalon kunnantalo. Kuva Museovirasto/RHO.

Säynätsalon kunnantalo. Kuva Museovirasto/RHO.

Malmin kirkko

Kristian Gullichsenin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1981. Modernin ja arkkitehtuuriltaan hillityn rakennuksen julkisivujen yksityiskohdissa on muistumia varhaisemmasta tiiliarkkitehtuurista.

Malmin kirkko. Kuva Museovirasto/RHO.

Malmin kirkko. Kuva Museovirasto/RHO.

Runeberginkatu, Helsinki.

Töölön 1920-luvulla rakennetuissa kerrostalokortteleissa tiiltä käytettiin sekä kantavissa rakenteissa että julkisivuissa.

Osuusliike Elannon vuosina 1927 ja 1929 rakennuttaman suuren asuin- ja liikerakennuksen puhtaaksimuuratun katujulkisivun maltillista arkkitehtuuria on elävöitetty voimakkaalla räystäslistalla.

Kuva Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun risteyksestä. Museovirasto/RHO.

Kuva Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun risteyksestä. Museovirasto/RHO.

Sivun alkuun

Takaisin luetteloon