Etusivu > Tiilen monet muodot > Muuritiilet

MUURITIILET

Täystiiliä

Muuritiili Hämeenkosken keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon raunioalueelta. Tiilen mitat ovat 31x15,4x9,5cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Muuritiili Hämeenkosken keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon raunioalueelta. Tiilen mitat ovat 31x15,4x9,5cm. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

1600-luvun muuritiili Nylanderin-Santaholman kivitalosta Oulussa. Tiilen mitat ovat 21,5x11,5x5cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

1600-luvun muuritiili Nylanderin-Santaholman kivitalosta Oulussa. Tiilen mitat ovat 21,5x11,5x5cm. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Porin taidemuseon vieressä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löytynyt 1700-luvun muuritiili. Tiilen mitat ovat 26x13x6cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Porin taidemuseon vieressä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löytynyt 1700-luvun muuritiili. Tiilen mitat ovat 26x13x6cm. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

1800-luvun muuritiili Kyminlinnan linnoituksen vedenpoistojärjestelmään liittyvästä tiilistä muuratusta tarkastuskaivosta.

Kuva Susanna Eklund 2004, Museovirasto/RHO.

1800-luvun muuritiili Kyminlinnan linnoituksen vedenpoistojärjestelmään liittyvästä tiilistä muuratusta tarkastuskaivosta. Kuva Susanna Eklund 2004, Museovirasto/RHO.

Kansallismuseon puretusta uunin piipusta peräisin oleva 1900 -luvun muuritiili. Tiilen mitat ovat 27,5x13x8,5cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Kansallismuseon puretusta uunin piipusta peräisin oleva 1900 -luvun muuritiili. Tiilen mitat ovat 27,5x13x8,5cm. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Reikätiiliä

Entisen Geologian laitoksen, nykyisen Yliopistomuseo "Arppeanumin", (Snellmaninkatu 3, Helsinki) ensimmäisen kerroksen ristiholvin vaippatiili, jossa on kaksi neliömäistä lappeen suuntaista pitkittäisreikää. Tiilen mitat ovat 27x14x7,5cm. Muuraus on tehty syrjätiilellä. Rakennus on valmistunut 1868.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Entisen Geologian laitoksen, nykyisen Yliopistomuseo "Arppeanumin", (Snellmaninkatu 3, Helsinki) kolmannen kerroksen ikkunan täyttömuurauksessa ollut reikätiili (suurin osa täyttömuurauksen tiilistä oli täystiiliä).

Ikkuna muurattiin umpeen, kun naapuritaloa (Hallituskatu 5) korotettiin kerroksella 1928.Tiilessä on neljä poikittaista lappeen suuntaista reikää. Tiilen mitat ovat 28x13x6,5cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Punasavinen monireikätiili. Leveyssuunnassa neliön muotoisia (n. 1x1cm) reikiä on 7 kpl. Pituussuunnassa tiili ei ole ehjä. Mitat ovat 19,5x12x7,5cm. Toisella pitkällä sivulla on leima: RYTTYLÄ.

Ryttylän tiilitehdas on perustettu 1874 ja se on ollut toiminnassa ilmeisesti ainakin vuoteen 1978 asti. Reikätiiliä on alettu valmistaa yleisesti ottaen 1900-luvulla.

Lähde: Kuokkanen, Rauno; Leiponen, Kauko 1981. Suomen tiiliteollisuuden historia. Helsinki.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Paimion parantolaan 1950 -luvulla rakennetun leikkaussalilaajennuksen ulkoseinätiili. Tiilen reiät ovat rombin muotoiset ja niitä on yhteensä 46 kpl. Tiili on mitoiltaan 28x13x7,5cm.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.
Sivun alkuun

Takaisin luetteloon