Etusivu > Tiili saapuu Suomeen > Rakennusosat / Holvit

HOLVIT


Tiilirakenteiset ylä- ja välipohjat perustuvat holvin käyttöön suurten huonetilojen katteena. Holvaustekniikka on tullut käyttöön yhtäaikaisesti muun tiilirakennustekniikan kanssa.

Rakennusteknisesti holvin kestävyys perustuu kuorman tasaiseen jakautumiseen tiilien kesken; tiiliholviin kohdistuva puristus siirtyy sen rakennusosien kautta joko pilareihin tai holvia kannattaviin seiniin. Holvin muodolla on suuri vaikutus sen kestävyyteen, ja optimaalisen muodon määrittelemistä varten on jo varhain kehitetty apuvälineitä ja ohjeita.

Holvin rakentaminen aloitettiin yleensä seinään jätetyn syvennyksen eli anfangin päältä. Tiilet ladottiin yläpuolelta puurakenteisen muotin varaan. Mikäli holvipintojen väliin sijoitettiin rakennetta tukevat ruoteet, ladottiin niiden muodostama tukirunko ensin ja täytettiin holvipinnat eli holvikapat tiililatomuksella niiden jälkeen. Ruoteet saattoivat jatkua tiilisinä nihteinä myös holvin tyviosan alapuolelle.

Muita rakenteellisia tai arkkitehtonisia yksityiskohtia ovat konsolit, kapiteelit ja lakikivet. Suoraan seinään rajautuva kaareva holvipinta lepää usein kilpikaaren varassa. Vyökaari tukee kahta vierekkäistä ristiholvia.

Holvin muoto

Holvatun katon muoto vaihteli tilan arvokkuuden ja käyttötarkoituksen mukaan. Kellaritilat katettiin yksinkertaisilla ja massiivisilla tynnyriholveilla tai segmenttiholveilla, kun taas kirkkojen holvaus kehittyi keskiajan loppua kohden yhä monimuotoisemmaksi. Ristiholvin lisäksi käytettiin rakenteellisesti monimutkaisempaa tähtiholvia, jonka muotoa voitiin profiloitujen ruoteiden lisäksi korostaa maalaamalla. Turun linnan nunnakappelin tähtiholvit 1400-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

Yksinkertaisin tiiliholvi on puolikaaren muotoinen tynnyriholvi, jonka lujuus perustuu tiilien puristumiseen toisiaan vasten. Monimutkaisemmissa risti- ja tähtiholveissa rakenteen runkona toimivat muototiilistä muuratut ruoteet, joiden väliin ladotaan holvikapat eli holvivaipat.

Tynnyriholvi on poikkileikkaukseltaan puoliympyrän kaaren muotoinen holvi, jota käytettiin erityisesti kellaritiloissa. Segmenttiholvi ei muodosta täydellistä puoliympyrän kaarta.

Ristiholvi tässä holvityypissä on kantava ruoderakenne ja ruoteisiin yhdistyvät holvipinnat eli holvikapat.

Tähtiholvi on koristeellinen holvi, joka pohjautuu ristiholviin. Yksinkertaisimmillaan ristiholvin ruoteiden jakamat holvipinnat jaetaan vielä kantamattomilla ruoteilla pienempiin osiin.

Sivun alkuun

Takaisin rakennusosaluetteloon
Kuopion tuomiokirkon holvin telineet P. Granstedtin 1812 suunnitelman mukaan. Kuva Museovirasto/RHO

Kuopion tuomiokirkon holvin telineet P. Granstedtin 1812 suunnitelman mukaan. Kuva Museovirasto/RHO

Ingmanin talon kellarin tynnyriholvi Turussa. Kuva Lauri Putkonen 1979, Museovirasto/RHO

Ingmanin talon kellarin tynnyriholvi Turussa. Kuva Lauri Putkonen 1979, Museovirasto/RHO

Kaarinan kirkon keskilaivan kolmannen traveen holvi. Kuva P.-O. Welin 1982, Museovirasto/RHO

Kaarinan kirkon keskilaivan kolmannen traveen holvi. Kuva P.-O. Welin 1982, Museovirasto/RHO

Kemiön kirkon tähtiholvi. Kuva H. Havas 1962, Museovirasto/RHO

Kemiön kirkon tähtiholvi. Kuva H. Havas 1962, Museovirasto/RHO

Hollolan kirkon sakariston holvi. Kuva P.-O. Welin 1984, Museovirasto/RHO

Hollolan kirkon sakariston holvi.
Kuva P.-O. Welin 1984, Museovirasto/RHO

Tähtiholvi Pernajan kirkossa. Kuva Museovirasto/RHO

Tähtiholvi Pernajan kirkossa. Kuva Museovirasto/RHO