Etusivu > Tiili saapuu Suomeen > Rakennusosat / Pintakäsittelyt

PINTAKÄSITTELYT


Puhtaaksimuurattujen tiilijulkisivujen yleisyyttä ennen 1700-lukua on vaikea määritellä, sillä pintakäsittelyt ovat voineet kadota jäljettömiin sään vaikutuksesta. Varmuudella tiilipintaisia ovat olleet Hattulan kirkon julkisivut. Pintakäsittely tehtiin kalkkipohjaisilla tuotteilla: kalkkilaastilla rappaamalla tai slammaamalla, sekä kalkkimaalilla maalaamalla.

Ulkopuolisia koristemaaluksia on säilynyt ainakin Pälkäneellä, Tyrväällä, Huittisissa, Messukylässä, Pyhtäällä, Porvoossa, Laitilassa, Hollolassa, Karjaalla ja Sääksmäellä. Todennäköisesti maalauskoristeluja on ollut useammissakin tiilikomeroilla koristelluissa julkisivuissa.

Sisäpuolen seinä- ja kattopinnat käsiteltiin yleensä vähintäänkin slammaamalla ja kalkitsemalla. Usein tiettyjä rakenteellisia yksityiskohtia korostettiin maalaamalla, esimerkiksi ruoteita ja holvipintoja. Joissakin kirkoissa, kuten Hattulassa, lähes kaikki seinäpinnatkin täytettiin Raamattu -aiheisilla maalauksilla.

Hattulan kirkko lounaasta katsoen. Kuva P.-O. Welin 1957, Museovirasto/RHO

Hattulan kirkko lounaasta katsoen. Kuva P.-O. Welin 1957, Museovirasto/RHO

Turun linnan esilinnan eteläsiipi on kalkittu. Kuva V. Laine 1983, Museovirasto/RHO

Turun linnan esilinnan eteläsiipi on kalkittu.
Kuva V. Laine 1983, Museovirasto/RHO

Espoon kirkon keskilaivan länsiholvi. Kuva Museovirasto/RHO

Espoon kirkon keskilaivan länsiholvi.
Kuva Museovirasto/RHO

Pälkäneen rauniokirkon länsipäädyssä oleva maalaus. Kuva V. Laine 1974, Museovirasto/RHO

Pälkäneen rauniokirkon länsipäädyssä oleva maalaus. Kuva V. Laine 1974, Museovirasto/RHO

Liedon kirkon itäholvi. Kuva V. Laine 1971, Kuva Museovirasto/RHO

Liedon kirkon itäholvi.
Kuva V. Laine 1971, Museovirasto/RHO

Takaisin rakennusosaluetteloon