RAKENNUSHISTORIAN OSASTON TIILIKOKOELMA

Turun Pyhän Olavin luostarin kaivauksissa löytynyt keskiaikainen "nunna" kattotiili. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO

Kupittaan Savi Osakeyhtiön valmistama vihreäksi lasitettu yksikouruinen kattotiili. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO

Keskiaikainen muototiili. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO

Museoviraston rakennushistorian osaston rakennusfragmenttikokoelmaan kuuluu yhtenä osana n. 560 päänumeron suuruinen tiilikokoelma, joka on läpileikkaus Suomessa eri aikoina käytetyistä tiilistä. Lisäksi fragmenttikokoelmaan kuuluu noin 100 kattotiiltä, mukaan lukien 16 sementistä valmistettua kattotiiltä tai -paanua. Kokoelma on sijoitettu rakennushistorian osaston arkistoon.

Tiilikokoelma ei ole näyttely, mutta siihen on tarvittaessa mahdollista tutustua Kulttuuritalolla Helsingissä. Rakennushistorian osaston rakennusfragmenttikokoelman lisäksi tiiliä sisältyy myös muihin Museoviraston esinekokoelmiin. Esimerkiksi historiallisen ajan arkeologisilta kaivauksilta löytyneistä tiilistä osa on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin (KM/historiallisen ajan maalöydöt). Tiiliä on lisäksi rakennushistorian osaston muiden toimipisteiden, kuten Turun linnan ja Suomenlinnan, hallussa.

Kokoelma on jaoteltu ensisijaisesti aikakauden ja toissijaisesti tiili- ja rakennetyypin (esimerkiksi lattia-, muuri-, profiili- ja ruodetiilet) mukaisesti. Keskiaikaiset tiilet muodostavat suurimman osan kokoelmasta. Valtaosa keskiaikaisista tiilistä on erilaisia muototiiliä, joita on käytetty linnojen ja kirkkojen holvien ruoteissa, pilareissa ja pilastereissa, ikkunoiden tiilisauvastoissa sekä ikkuna- ja oviaukkojen pielissä.

Lattiatiiliä kokoelmaan on saatu Turun Pyhän Olavin luostarista, Viipurin tuomiokirkosta sekä muista keskiajalla rakennetuista kivikirkoista. Lattiatiilien joukossa olevat reiälliset nk. piscinatiilet (vihkiveden poistokanavan läpivientiä varten) ovat myös kirkkoihin liittyvä erikoisuus.

Tavalliset muuritiilet havainnollistavat tiilen koon suurenemista keskiajan loppua kohti. Suurin osa 1600- ja 1700-lukujen tiilistä on tavanomaisia muuraustiiliä.

Kattotiilet ovat suurimmaksi osaksi teollisen tiilituotannon aikakaudelta, ja ne ovat fragmenttikokoelmassa omana ryhmänään jaoteltuina muodon ja materiaalin (tiili/sementti) mukaan. Keskiaikaisia kattotiilityyppejä edustavat Kuusiston linnanraunioiden arkeologisissa kaivauksissa löytyneet nunna- ja munkkitiilet.