Anfangi

Anfangi tai olka on pystysuoraan seinään jätetty syvennys, jonka päältä holvin rakentaminen aloitettiin. Tiilet ladottiin yläpuolelta anfangin päälle tukeutuvan puurakenteisen muotin varaan. Muottilautojen muuriin jättämä syvennys jäi joissakin tapauksissa näkyviin valmiissa rakenteessa.

Arkadikaari, Vyökaari

Arkadikaari on leveä vierekkäisten holvien tukikaari.Vyökaari on kahden vierekkäisen holvin välissä oleva kapea tukikaari.

Kuvateksti:
Kaarinan kirkon holvistoa. Kuva P.-O. Welin 1982, Museovirasto/RHO.

Jalasparru

Jalasparru on kivirakennuksen seinämuurin päälle sijoitettu rakennuksen pitkittäissuuntainen puuparru, jonka päällä kattoristikot lepäävät; parruja on yleensä kaksi kappaletta kummallakin sivuseinällä. Jalasparru kiilattiin muurin ylimmän kivikerran päälle, mieluiten jonkin verran kaltevaan asentoon. Parrujen väli täytettiin usein laastilla ja kivillä.

Kuvateksti:
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kattorakenteessa kattotuolit tukeutuvat seinänmuurin päällä oleviin jalasparruihin. Kuva Susanna Santavuori 2000, Museovirasto/RHO.

Kapiteeli

Kapiteeli on pylvään, pilarin tai pilasterin ylin osa

Kuvateksti:
Paraisten kirkon kirkkosalin pilareita. Kuva P.-O. Welin 1964, Museovirasto/RHO.

Katekivi

Katekivi on muuratussa seinässä olevan aukon tai seinäkomeron ylittävä kivi, joka sivuiltaan tukeutuu aukon pielien päälle. Katekivi on rakenteena holvattua kaarta yksinkertaisempi, ja sen käyttö on yleisintä kellareissa, linnojen puolustusmuureissa sekä pienissä valo- tai tuuletusaukoissa.

Kuvateksti:
Katekivellä ylitetty oviaukko Laitilan kirkon asehuoneen itäisellä seinällä. Kuva P.-O. Welin 1967, Museovirasto/RHO.

Kilpikaari

Kilpikaari on muuriin tehty holvivaipan muotoa noudattava kaari, jonka varaan holvin alaosa muurattiin. Kilpikaaret tukeutuvat seinää vasten muurattuihin pilastereihin. Joissakin kirkoissa kilpikaaret ovat merkkejä rakennusajan jälkeisestä holvauksesta.

Kuvateksti:
Hämeen linnan koillissiiven sali. Kuva Martti Jämsä 1995, Museovirasto/RHO.

Lakikivi

Lakikivi on holvin korkeimmassa pisteessä sijaitseva kivi tai tiili, jonka muoto voi poiketa holvin muista rakennusosista.

Kuvateksti:
Liedon kirkon länsiholvi. Kuva V. Laine 1971, Museovirasto/RHO.

Muototiili

Muototiili on yleisnimitys, jolla tarkoitetaan tavallisen muuraustiilen suorakulmaisesta muodosta poikkeavia tiiliä.

Kuvateksti:
Raision kirkossa käytettyjä muototiiliä. Kuva P.-O. Welin 1968, Museovirasto/RHO

Piscina

Piscina oli keskiaikaisessa kirkossa alttarin läheisyydessä (eteläpuolella) oleva vihkivesiallas, johon jumalanpalvelusmenojen astioiden ja pappien käsien pesuvesi kaadettiin. Piscinan pohjassa olevan reiän kautta sakramenttien kanssa tekemisissä ollut pyhitetty vesi juoksi kirkon alle ja pysyi näin kirkon alueella.

Piscina saattoi olla alttarin lähellä olevan seinäkomeron pohjalla, alttarin sivuun kiinnitettynä (ulkoneva malli) tai asetettuna pylvään päälle, jolloin pylvään sisällä ja sen alla olevassa lattiatiilessä oli myös reikä vedelle. Tällainen piscina on ilmeisesti ollut mm. Hattulan kirkossa, josta löydettiin 1930-luvulla reiällinen lattiatiili. Lavatorium oli sakaristoon sijoitettu pesulaite, joka muistutti paljon piscinaa.

Ruoteet

Ruoteet muodostavat risti- tai tähtiholvin kantavan rungon. Ruoteet ladottiin erityisistä ruodetiilistä puurakenteisen muotin varaan.

Raision kirkon sakaristossa on ristiholvi. Kuva P.-O. Welin 1968, Museovirasto/RHO