Etusivu > Tiili saapuu Suomeen

TIILI SAAPUU SUOMEEN


Muuratut tiili- ja kivirakenteet tulivat Ruotsissa käyttöön 1100-luvun lopulla. Ensimmäiset tunnetut tiilirakenteet Suomen alueella on löydetty Räntämäellä eli Koroisissa sijainneen piispankirkon paikalla tehdyissä kaivauksissa. Kirkko rakennettiin todennäköisesti 1200-luvun alkupuolella. Myös Sibbesborgin ja Porvoon linnanmäkien puolustuslaitteissa on kaivauslöydöistä päätellen käytetty tiiltä varhain keskiajalla. Laajemmin tiiltä ryhdyttiin käyttämään 1300-luvun alusta lähtien kivikirkoissa ja linnoissa.

Varhaisia tiilirakenteita

  • Ahvenanmaan kirkot (Hammarland, Jomala)
  • Turun tuomiokirkko
  • mäkilinnat (Hakoinen, Porvoon linnanmäki, Liedon Vanhalinna, Sibbesborg)
  • linnat (Kuusisto, Liinmaa, Turku, Viipuri, Hämeen linna, Raasepori, Kastelholma)
  • Turun kaupunkitalot
Hattulan Pyhän ristin kirkko. Kuva Kari Levälahti 1997, Museovirasto/RHO

Hattulan Pyhän ristin kirkko. Kuva Kari Levälahti 1997,
Museovirasto/ RHO


Rakennustekniikka ja arkkitehtuuri

Tiilirakenteiden ulkonäölle, lujuudelle ja kestävyydelle asetetut vaatimukset vaihtelivat rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusosan mukaan. Linnojen massiivisissa ulkomuureissa tiiltä käytettiin, joskin harvoin, valumuurin verhouksena ja muurin poikkisuuntaisissa siderakenteissa. Ohuemmat muurit ja väliseinät muurattiin kokonaan tiilestä. Suorakulmaisten muuritiilien ohella valmistettiin viistettyjä ja eri tavoin profiloituja muototiiliä, joilla rikastutettiin julkisivujen ja sisätilojen ilmettä.

Kirkoissa ja asuinrakennuksissa tiili oli luonnonkiveä harvinaisempi ja kalliimpi materiaali, jota käytettiin aukkojen pielissä, holvauksissa ja holveja tukevissa pilareissa, koristekomeroissa sekä muissa erityistä mittatarkkuutta tai koristeellisuutta edellyttävissä rakenteissa. Kirkkojen ja linnojen holvattujen kattojen muodot kehittyivät keskiajan loppua kohden yksinkertaisista ruoteettomista ristiholveista monimutkaisiksi ruodetiilillä jaotelluiksi tähti- ja rengasholveiksi.

Pohjoiseurooppalaisen keskiaikaisen arkkitehtuurin muotoaiheet esiintyvät Suomessa rikkaimmillaan kirkoissa, joiden päätyjen koristeluissa on nähtävissä vaikutteita Uplannista ja Baltiasta. Merkittäviä tiilirakenteita on myös Hämeen ja Turun linnoissa.

Keskiaikaisia ja renessanssiaikaisia asuinrakennuksia on Suomessa säilynyt ainoastaan muutamia, mm. Kankainen ja Qvidja. Raunioina on lisäksi säilynyt joukko pieniä asuinlinnoja: Haapaniemi, Lehtinen, Järppilä, Gennäs, Laukko, Liinmaa. Kaupunkitaloja on tavattu arkeologisissa kaivauksissa Turun keskustassa.


Rakennusosat

Terrakottanaama Hattulan kirkon julkisivussa. Kuva Markus Hiekkanen 1995, Museovirasto/RHO

Terrakottakasvot Hattulan kirkon julkisivussa.
Kuva Markus Hiekkanen 1995,
Museovirasto/RHO


Sivun alkuun