Etusivu > Yleistä tiilestä

YLEISTÄ TIILESTÄ


Polttamaton savitiili on rakennusmateriaalina yhtä vanha kuin varhaisimmat rakennetut yhdyskunnat. Savesta muotoiltuja ja auringossa kuivattuja tiiliä, joita usein vahvistettiin lisäämällä savimassaan olkia tai kaislaa, käytettiin Egyptistä 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Tiilen polttaminen tunnettiin 2200 eKr jälkeen Kaksoisvirtain maassa. Tiilen valmistustekniikka levisi Lähi-idästä Välimeren ympäristöön ja keskiajalla pohjoiseen Eurooppaan.

Nykyisin käytettävien poltettujen savitiilien koostumus ja valmistusmenetelmät eivät olennaisesti poikkea keskiaikaisista. Savesta muodostettuun tiilimassaan lisätään laihduttavia, huokoistavia tai värittäviä aineita, joita ovat esimerkiksi hiekka, kalsinoitu savi, sahanpuru, kuiva savijauhe ja tiilimurska. Tiilet kovetetaan polttouunissa yli tuhannen asteen lämpötilassa.

Perinteisten keraamisten tiilituotteiden rinnalla on käytössä myös muita keinotekoisia rakennuskiviä, joista voidaan mainita esimerkiksi sementti-, kalkkihiekka- ja tulitiilet.

Jokelan tiilitehtaan polttamaton tiili. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.

Jokelan tiilitehtaan polttettu tiili. Kuva Soile Tirilä 2003, Museovirasto/RHO.